Uusia tuulia prosessioikeuteen

Monelle oikkarille oikeudenalojen perusteista prosessioikeus on se viimeinen. Kurssin suoritustapoihin tehtiin tarkennuksia, mikä herätti suurta keskustelua opiskelijoiden keskuudessa ja poiki runsaasti palautteita niin Lexin opintovastaavalle kuin kurssista vastaavalle professorille. Nettiopsussa lukee, että kurssin suoritustapana on ” Osallistuminen luennoille JA niihin liittyviin harjoituksiin JA kirjallinen tentti.” Aluksi tämän ilmaisun todellinen merkitys oli epäselvä ja sellainen, jota monet opiskelijat eivät halunneet uskoa todeksi.

Ensimmäisellä luennolla kerrottiin, että luennoille osallistuminen on suositeltavaa, muttei pakollista. Sen sijaan kurssilla suoritettavan ryhmätyön olisi pakollinen. Ryhmätyö on kaksiosainen. Ensinnäkin ryhmä tekee professorin osoittamasta oikeustapauksesta analyysin ja esittää sen suullisesti luennolla ja toiseksi ryhmä tutustuu posterinäyttelyyn ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Ryhmät muodostettiin arpomalla ja sitä vastustettiin muun muassa pelolla ”vapaa matkustajista”. Ensimmäisellä luennolla ei ollut varmuutta siitä, että voiko kurssin muille tenttikerroille osallistua, vaikka ryhmätyötä ei olisi suoritettu. Aloitusluennolla kerrottiin, että ryhmätyö arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, mikä monen mielestä tarkoitti sitä, että kurssin työmäärä kasvaa, sillä kirjallisuutta ei karsittu eikä ryhmätyöstä ollut tulossa hyvitystä tentissä. Professori toivoi kuitenkin palautetta ja kehitysideoita. Hän kertoi pohtivansa vielä kurssin suoritustapoja ja seuraavalla luennolla ilmoittavansa tarkennuksista.

Ensimmäisen luennon jälkeen keskustelimme Lexin hallituksen opintovastaavan Niko Nynäksen kanssa pitkään kurssin suoritustavoista sekä opiskelijoiden esittämistä kysymyksistä ja kannanotoista. Opintovastaava piti koko prosessin ajan yhteyttä professoriin ja nosti arvokkaita näkökohtia esille. Monella oikeudenalojen perusteiden kurssilla on jo ennen prosessioikeutta tullut uusia ja vaihtoehtoisia suoritustapoja perinteisten luentojen ja kirjatentin lisäksi. Olemme opiskelijarintamana vaatineet sekä uusia suoritustapoja että käytännönläheisempää otetta opetukseen. Nyt olimme saamassa muutoksia myös prosessioikeuden opetukseen, vaikka professori saikin asiasta kritiikkiä. Kritiikki on kuin kaksiteräinen miekka. Yhtäältä runsas palaute voi aiheuttaa sen, että kurssien vaihtoehtoisiin suoritustapoihin suhtaudutaan varovaisesti henkilökunnan keskuudessa. Toisaalta meillä on yhtenäisenä opiskelijarintamana mahdollisuus näyttää, että oikkareiden mielipide on tärkeä ja se on otettava huomioon opetuksessa ja mahdollisissa uudistuksissa. Palautetta onkin annettava aina rakentavasti ja käytävä vuoropuhelua tiedekunnan kanssa hyvässä hengessä.

Rakentava palaute ja vuoropuhelu olivatkin yksi syy, miksi kurssin suoritustapoihin tehtiin muutoksia. Ryhmätyö ei olekaan pakollinen.  On totta, että ryhmätyö lisää kurssin työmäärää, mutta työmäärän lisääntyminen on nyt kompensoitu reilusti kahdella lisäpisteellä. Mitä tulee ryhmien arpomiseen, niin moni juristi työskentelee ryhmissä. Ryhmää ei saa aina valita itse. Arvotussa ryhmässä tutustuu uusiin ihmisiin ja oppii lisää ryhmätyötaitoja. Oikeustapausanalyysin esittäminen luennolla puolestaan lisää opiskelijoiden esiintymis- ja argumentaatiotaitoa.

Prosessioikeuden opetusta vietiin mielestäni oikeaan suuntaan, josta kiitos kuuluu opiskelijoiden antamalle palautteelle, professorille ja johdonmukaiselle edunvalvontatyölle. Suora palaute on yksi tapa saada aikaan muutoksia opetuksessa, mutta epäsuoran palautteen käyttöä pyritään lisäämään. Peruskoulutustoimikunnassa on keskusteltu opiskelijapalautejärjestelmästä, joka otetaan käyttöön tänä lukuvuonna. Järjestelmän kautta tulleet palautteen huomioidaan esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä. Opiskelijoiden mielipiteet ja palaute ovat tiedekunnalle tärkeitä ja niiden ansiosta opetusta voidaan entisestään kehittää.

Tuomas Dahlström

Kirjoittaja vaikuttaa sekä oikeustieteellisen tiedekunnan opetustaito- ja peruskoulutustoimikunnissa että yliopiston tutkintolautakunnassa. Hän on myös viime kirjoituksessa mainittu blogi-idean alkuperäinen esittäjä.

Advertisements

One thought on “Uusia tuulia prosessioikeuteen

  1. Kokemusta oikeudenalojen perusteista on says:

    Hyvä suuntaus, en ymmärrä miksi valitetaan. Kaikille perusteille pitäisi saada joku kirjallinen työ (joko ryhmä- tai yksin tehtävä työ). Ja nimenomaan oikeustapaus! Sitähän työelämä meille valmistuttuamme on! Pelkkä luennolla istuminen ja tenttiin lukeminen ei valmista opiskelijoita työelämään. Tämän pitäisi nimenomaan olla tavoitteena.

    Mielestäni oikeuden alojen perusteet siten kuin ne itse olen suorittanut, eivät vastaa lainkaan työelämän vaatimuksia. Essee-kysymykset ovat ok, mutta oikeustapauksiin vastaaminen ilman lakikirjaa on täyttä turhuutta. Kaikki tentit pitäisi ehdottomasti olla lakikirjatenttejä. Ei ole mitään järkeä opetella ulkoa säädösluetteloa. Eihän niitä työelämässäkään tarvitse ulkoa osata, finlexistähän ne katsotaan!

    Ja vielä yksi asia vietäväksi eteenpäin: kaikki lähtee yleisestä oikeustieteestä. Kun sen perusteet ymmärtää, muut oikeudenalojen perusteet ovat paljon helpommin hahmotettavissa. Eli siis: perusteiden opiskelujärjestystä pitäisi muuttaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s