Opinnon kevät – ajankohtaista opintoasioista

Opintoasiat eivät ole niitä asioita, jotka täyttävät Lexin raflaavimmat jutut top3 -listan. Hyvä näin. Edunvalvonnan silmin tavoitetila näet on se, että opiskelijan kompastuskivet kerätään pois opinpolulta jo ennen, kuin ne päätyvät keskustelunaiheiksi Calonian kahvilaan. Proaktiivisuus ei  kuitenkaan ole onnistuneen edunvalvonnan ainut elinehto, sillä myös opiskelijoiden yleistä aktiivisuutta tarvitaan. Yleisessä aktiivisuudessa puolestaan korostuu palautejärjestelmien merkitys. Opinnoissa, kuten elämässä yleensä, tulee väistämättä eteen ongelmia ja ongelmista eroon päästäkseen niiden on pakko tulla tietoon. Siksi toivoisinkin, että opinto@lex.fi tai nettisivuilta löytyvä hallituspalaute -osio olisivat ahkerassa käytössä. Kynnyksen palautteen antamiseen tai huomion kohdistamiseen ei pitäisi olla liian korkea. Tuokaa siis aktiivisesti esille epäkohtia, joihin toivoisitte puututtavan. Tietysti myös negatiivinen ja (hypoteettinen) positiivinen palaute toiminnasta yleisesti on tervetullutta.

No istuuko opintoasiaintoimikunta nyt sitten toimiston sohvalla seuraavaan hallituspalautteeseen saakka? Ei istu. Työ jäsenkyselyssä esille tulleiden seikkojen parissa jatkuu aktiivisesti. Tästä mainittakoon vaikkapa tenttijärjestelmä, josta esimerkiksi tenttien sähköistäminen on puhuttanut jo pitkään. Tenttien siirtäminen tenttiakvaarioon joustavoittaisi opintoja huomattavasti. Nykyisellään kesäkuukaudet eivät juurikaan sovellu opintojen edistämiseen, sillä tenttejä ei liiemmin järjestetä kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen. Ja onhan tämä ymmärrettävää, perinteinen tenttitilaisuus kun edellyttää salien varaamista, sekä henkilökunnan resursseja tenttivalvojien muodossa. Tilannetta ei yhtään helpota se, että opiskelijoilla on tapana ilmoittautua tentteihin, mutta jättää saapumatta paikalle. Nykyisellään ei ole siis kysymys pelkästään kallisarvoisten sali- ja henkilökuntaresurssien ylikäytöstä vaan niiden hukkaan heittämisestä. Lisäksi on muistettava, että käytännön seikat asettavat omat rajoituksensa sähköiselle tenttimuodolle. Toistaiseksi tenttiakvaarioon ei näet saa viedä mukanaan mitään, eikä sieltä saa poistua kesken tentin. Tällöin sen vastapuoleksi, että tenttejä voidaan tehdä ilman, että  henkilöresursseja kuluu valvomiseen, asettuu se tosiasia, ettei sähköisiin tentteihin voi viedä eväitä tai pitää vessataukoja. Korostettakoon, että tenttiakvaarioon liittyvät säännöt eivät ole tiedekunnan asettamia. Positiivisena seikkana tulee vielä mainita, että niin opiskelijoiden, tiedekunnan kuin yliopistonkin tahtotila on saada sähköinen tenttiminen käyttöön mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman laajasti. Uskon siis, että tämäkin kivi saadaan pois opiskelijoiden opinpolulta lähiaikoina, kun siihen nyt puututaan aktiivisesti.

Ville Laakso

Opintovastaava

Advertisements

Nordic weeks: Not just a party

Many have probably heard stories about Nordic weeks. Most likely party stories. Some people might think that this is constant party for five days and no more than that. But why and how did this phenomenon begin?

Nordic weeks started in the beginning of the 19th century, or almost 200 years ago, with sporadic meetings between Danish and Swedish law students. It was then in 1856 that King Oscar I  of Sweden uttered the famous words at a students’ ball in Sweden that “herinafter war between Scandinavian brothers would be impossible” when speaking of the student meeting in Uppsala. Norway had at the time also began taking part in what was now becoming a co-operation.

This phrase of the king was quite relevant at the time, since the Danes and Swedes had fought many bloody wars between each other, the last one in 1814 as a part of the Napoleonic Wars. Nordic cooperation and student exchange among law students has been built on the value of collaboration among the Nordic countries, with the aim to ensure peace and prosperity for the future as well as create friendship among students across boundaries. This goal has among other factors, has made the Nordic countries one of the most peaceful and prosperous regions on the world.

Over time, student associations of Finland joined, and finally the first half of the last century, Orator, the student association of the University of Iceland, began participating.

For nearly a century there has been a strong cooperation among lawyers in the Nordic countries, and it has been very successful in forming long-lasting and quality legislation. One could almost say that there is now one legal system in the Nordic countries, or at least collaboration among legal professionals has resulted in legislation that is quite similar across countries.

Why all this partying?

In conversation with my friend from Norway a while ago, there was an interesting question posed: Would friendship among Nordic law students be the same if there were only lectures in the Nordic weeks? Are we Nordics not just so shy that we might need a little inspiration, before we truly get to know each other? Whether this is true or not, I will not say. But what I can say is that the social aspect is, at least in my opinion, the most important factor in the Nordic co-operation. During these weeks, I have met some of my best friends. The friendship that developed among the people is the driving force in the Nordic co-operation and provides channels for constructive collaboration among the lawyers of the future. Often it may be easier to work with friends than acquaintances or a “colleague”.

Perhaps the reason why people have mostly heard stories of partying, is that stories of interesting conversations on legal subjects or even life itself, tend to not make as exciting story material! Nordic weeks are and should always be for everyone, whether you are a social butterfly or more laid back.

Why should I go to the Nordic week?

According to an article I read recently, the average person at the University age, spends 40 minutes or more on Facebook every day. If we suppose that we are in school around 24 weeks a year, and study law at least five years, it means that we spend over 23 days of our studies on Facebook (probably twice that for many). If we have all this time for Facebook, I think we should have five days of our time as law students for a Nordic week.

And you will not just meet wonderful people. On top of friendships that I have made, I have also learned many interesting legal issues. I have experienced different cultures have still so much in common. I have seen new cities as well as spectacular and diverse nature. I have tasted all kinds of food and dishes that I could not imagine that I would ever taste. I have met legal professionals that have done landmark things in their field of law. I have even learned to dance properly!

I believe that I have gained a lot more from just one of the many Nordic weeks I have attended, than I will ever gain from Facebook.

I look forward to a great Lex week ahead! leifur

Leifur Gunnarsson

Vice-President of Nordiska Sekreteriatet

and International Secretary of Orator

Kirkkotien tulevaisuus – tulevaisuuden Kirkkotie?

Rakkaan ainejärjestömme kerhotilan ympärillä velloo mielipiteiden mylly: toisen mielestä Kirkkotie on ehdottomasti säilytettävä Lexin omistuksessa, kun taas toisen mielestä olisi aika suunnata katse tulevaisuuteen ja kartoittaa uusien tilojen tuomia tuulahduksia. Mutta onko vanhassa vara sittenkin parempi?

Kirkkotiehen liittyy paljon tarinoita ja huhuja - onpa jokunen romanssikin saanut täältä alkunsa!

Kirkkotiehen liittyy paljon tarinoita ja huhuja – onpa jokunen romanssikin saanut täältä alkunsa!

Kirkkotien soveltuvuus käyttötarkoitukseemme

Lexissä on vietetty lukuisat tapahtumat Kirkkotiellä, on ollut sitsejä, vuosijuhlien jatkoja, Ius Primus Novia ja niin edelleen. Eeppiset bileet ovat synnyttäneet lumipalloefektin: isoimmissa tapahtumissa tupa on hyvinkin täynnä, koska kaikki Turun ja erityisesti muiden paikkakuntien opiskelijat haluavat tuntea aidon Kirkkotien hengen, josta ovat uneksineet vain villeimmissä unissaan. Tila ei ole ikävä kyllä mikään musta aukko, joka imee sisäänsä joka ikisen bilehirmun, vaan siinä on seinät ja katto rajana. Ihannetilanne kannaltamme tietenkin olisi, jos saisimme laajennettua tilaa, eikä tarvitsisi käännyttää juhlakansaa ovelta. Ehkä rakennamme valtavan maanalaisen kellarin tai valtaamme Siwan.

Pysyäksemme realistisina haluan silti muistuttaa, ettei meillä ole kuin muutama Kirkkotien rajoja koetteleva tapahtuma, vaan pääosin kiinteistö palvelee käyttötarkoitustamme. Lisätilalle keksittäisiin kuitenkin varmasti käyttötarkoituksia kuten sauna ja tupakkakoppi. Ja isompi narikka.

Sijainti

Toimivan kerhotilan yksi tärkeimmistä kriteereistä on sijainti, eikä tiloja kannata katsoa montaa kilometriä lexiläisten tukikohtia kauempaa. Sijainniltaan Kirkkotie on meille loistavalla paikalla. Toimisto ja Calonia ovat lähellä, sekä moni oikkari asuu aivan kivenheiton päässä. Vastaavalla sijainnilla ei ole tiloja loputtomiin, ja mitä lähempää keskustaa katsomme tiloja, sitä kalliimmiksi ne käyvät. Eräästäkin mahtavalla paikalla sijainneesta kiinteistöstä, jota kävimme pari viikkoa sitten katsomassa, pyydettiin yllätykseksemme absurdin korkeaa hintaa – no way, rakastamme Kirkkotietä sittenkin tarpeeksi.

Remontit

Talousvastaavan riemuksi todettakoon, että isompi remontti on ajankohtainen Kirkkotiellä muutaman vuoden päästä. Remonttitarpeita mietittäessä on fiksua ajatella asioita pitkällä tähtäimellä, jotta Lexin talous pysyy linjakkaalla mallillaan. Ei kannatta remontoida vanhoja tiloja yksilölliseen käyttötarpeeseemme, jos harkinnassa on uuden, saunallisen, merinäköalallisen ja kaikinpuolin paremman tilan hankinta, mitä sitäkin todennäköisesti täytyy heti alkuun muokata jäsenistön tarpeita vastaavaksi.

Summa summarum

Kysymykseen Kirkkotien tulevaisuudesta ei ole oikeaa vastausta, eikä uusia tiloja tule hankkia hätiköiden, vaan vain jos uusi tila todellakin vastaa ja soveltuu paremmin käyttötarpeeseemme. Edellinen ja nykyinen Lexin hallitus on maltillisesti käynyt katsomassa potentiaalisia uusia tiloja, mutta ehdotusta jäsenistölle uudesta tilasta ei ole voitu vielä tuoda, koska katsomamme tilat eivät ole vastanneet tarpeitamme. Mikäli sopiva tila löytyy, on kysymys Lexin kannalta niin iso, että jäsenistö pääsee vaikuttamaan suorasti päätöksentekoon.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: Kirkkotien 45 vuoteen 1970-luvulta lähtien mahtuu paljon unohtumattomia ja ehkä jopa enemmän unohdettuja muistoja, jotka muodostavat Kirkkotien verrattoman mytologisen maineen, eikä sitä voi uudella tilalla korvata. Moni on kokenut Kirkkotiellä kaikenlaista jännittävää ja kokee nostalgiseksi sinne palaamisen vielä valmistumisen jälkeenkin muistelemaan kuinka hauskaa omissa toogissa oikeastaan olikaan.

Toogat ovat tapahtuma, jota jo työelämässä olevat vanhat lexiläiset edelleen muistelevat kahvitauoillaan.

Toogat ovat tapahtuma, jota jo työelämässä olevat vanhat lexiläiset edelleen muistelevat kahvitauoillaan.

Natalia Laakso alias Nasu

Klubimestari