Penninvenyttäjän päiväkirjat

Talousvastaavan tehtävään Lexissä sisältyy monia eri osa-alueita. Välillä arki koostuu loputtomien numerosarjojen ja excel -taulukoiden selailusta. Toisinaan taas saa olla muistuttelemessa muita kuittilomakkeista ja tilityksistä. Aina ei ole palkitsevaa olla se henkilö, jolle lankeaa vastuu loppukädessä uusia ideoita täynnä olevia päiden lannistamisesta toteamalla, että myös budjetti pitäisi ottaa huomioon.

Talousvastaavan asemassa saa kuitenkin myös vaikuttaa asioihin, joista harvemmin kenellekään tulee paha mieli. Näitä asioita ovat erityisesti jäsenedut. Kukapa ei innostuisi huomatessaan, että näyttämällä ylvästä bolognanpunaista jäsentarraa voi saada esimerkiksi mieluisen huivin tai hampurilaisaterian hinnasta monta prosenttiyksikköä pois.

Jäseneduistamme voi saada lisää tietoa yhdistyksemme internet -sivuilta Jäsenedut -osiosta. Tällä hetkellä edut painottuvat vahvasti ravintola- ja yöelämään mutta tarkoituksena olisi jatkossa laajentaa jäsenetuja uusille osa-alueille. Yhdessä taloustoimikunnan kanssa pohdimme tiiviisti, mitkä olisivat sellaisia jäsenetuja, joista lexiläiset hyötyisivät. Muutamia hyviä ideoita on jo tullut ja näitä lähdemme kevään myötä toteuttamaan. Toiveenani olisi kuitenkin, että voisimme paremmin hyödyntää teitä, arvon jäseniämme. Mikäli teillä on siis ideoita, niin kehotan teitä tuomaan niitä rohkeasti esiin. Tapoja on tietenkin monia mutta esimerkiksi hihasta nappaaminen Calonialla tai osallistuminen kaksi kertaa vuodessa järjestettävään taloustoimikunnan avoimeen kokoukseen toimii mainiosti. Mikäli näppejä polttelee jo tätä tekstiä lukiessa, niin myös lähettämällä viestiä osoitteeseen taloustoimikunta@lex.fi, pystyy saamaan meihin yhteyden. Yhdessä pystymmekin haalimaan kasaan entistä enemmän etuja, joista on konkreettista hyötyä lexiläisen arkielämään.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että Lexin jäsentarra ei ole ainoa tapa saada alennusta kaupungilla pyöriessään. Opiskelija-alennuksia on koottu kattavasti esimerkiksi sivulle www.myfrank.fi. Suosittelenkin, että jokainen joka on kiinnostunut loistodiilien bongauksesta tai penninvenytyksestä yleisestikin tutustuu Lexin Jäsenedut -osion lisäksi kyseiseen sivustoon. Alennusta voi myfrank -sivuston kautta saada muun muassa Finnkinon leffalipuista, Zalandon kengistä ja vaatteista sekä Fitnesstukun tuotteista.

Iloista kevään odotusta,

Anton

Talousvastaava 2015

Advertisements

Pääkön pohdintoja hallitusvuodesta

Päätös hakea hallituksen jäseneksi oli kohdallani spontaani. Olin jo jonkin aikaa tosin pompotellut päässäni erilaisia pestejä, joiden kautta voisin antaa oman panokseni yhdistyksemme toiminnalle. Vuosien mittaan olen kuitenkin todennut olevani ”kaikki tai ei mitään” -tyylinen ihminen, eikä näin jälkikäteen ja aiempaa aktiivisuuttani muilla sektoreilla pohtiessani ole enää lainkaan yllättävää, että päädyin omistamaan vuoteni näin kertakaikkisella tavalla yhdistyksellemme.

Luulen etten ole ainoa, joka voi todeta kokeneensa jossain opintojensa vaiheessa Lexin junan viilettäneen harmillisesti ohitse. Kolmannen vuoden opiskelijana tuntui siltä, ettei enää ole mahdollisuutta tai pokkaa lähteä täysillä mukaan. Olisiko nyt aika keskittyä täysillä opintoihin tai hakeutua työelämään? Tämä ei kuitenkaan tuntunut vielä oikealta ratkaisulta ja kaipasin intohimoista aktiivisuutta yhdistyksessä, jonka toiminnan koin äärimmäisen tärkeäksi.

Jäsenistömme on suuri ja aloittaminen oikeustieteellisessä on varmasti monelle suuri elämänmuutos. Ensimmäiset vuodet voivat hyvinkin mennä omaan uuteen elämään totutteluun tuntemattomassa kaupungissa ja ihmisiä ympärille haaliessa. Arvostan yhdistyksessämme nimenomaan sitä, että tilaisuuksia lähteä mukaan toimintaan ja tutustua uusiin ihmisiin tulee aina vain uudelleen ja uudelleen.  Tämä voi olla tapahtumiin osallistumista ja Calonian kahvilassa ajan tappamista tai monia erilaisia ja erisuuruisia pestejä ja toimia, joiden hakuja aukeaa pitkin vuotta. Kaikki mitä vaaditaan, on rohkeasti itsensä likoon laittaminen. Luottamustehtävän saaminen ja yhteisten asioiden menestyksekkäästi hoitaminen on toki palkitsevimpia asioita joita tiedän, mutta myös pelkkä hakeminen voi antaa voimaantumisen tunteen, jota harvoin varsinkaan meidän tiedekunnassamme saa.

Joskus tarvitaan pientä tönäisyä eteenpäin oikeilta tahoilta. En pidä tätä millään tapaa huolestuttavana vaan päinvastoin ymmärrän täysin sen, että näin isossa ainejärjestössä pestiin hakeminen vaatii rohkeutta ja joskus myös tsemppausta. Toivon kuitenkin, että pystyisimme myös tällä hallituskokoonpanollamme luomaan ilmapiiriä, jossa jokainen kokee olevansa tervetullut toimintaan riippumatta siitä, ketä tuntee tai kuinka pitkälle opinnot ovat ehtineet.

Uusi hallitus alkoi valmistautua vuoteensa heti lokakuun sääntiksen jälkeen.

Uusi hallitus alkoi valmistautua vuoteensa heti lokakuun sääntiksen jälkeen.

Miksi hain pääköksi? On kiehtovaa päästä seuraamaan yhdistyksemme arkea sen jokaiselta puolelta, luoda lämminhenkinen ja rauhallinen kohtaamispaikka lexiläisille ja tukea muiden aktiivien toimintaa. Voin aidosti todeta, että jokainen on lämpimästi tervetullut toimistolle. Lähden mielelläni keskusteluun kanssasi, mutta aivan yhtä hyvin voit tulla toimistolle yksin lukemaan Seiskaa tai kaveriporukassa selaamaan kuvagalleriaa. Toivon myös, että hallitustoverini ja muut aktiivit näkyisivät toimiston arjessa muutoinkin kuin tietokoneen ääressä töitä tehden. En varmasti ole ainut, jolla on toimistolle ja sen ilmapiirille annettavaa ja joka siihen voi toiminnallaan vaikuttaa.

Haluaisin kovasti, että pystyisimme osaltamme jollain tapaa luomaan hallitusvuodesta entistä enemmän sellaisen, joka ei tekisi tasapainoilusta muun elämän ja Lexin välillä niin haastavaa. On erittäin ymmärrettävää, ettei täysipäiväinen sitoutuminen houkuta jokaista enkä tiedä onko sellainen myöskään tarkoituksenmukaista. Kuulemani mukaan tämän tyyppinen sitoutuminen on myös muissa ainejärjestöissä harvinaisempaa. Olen iloinen, että ainakin tässä vaiheessa vaikuttaisi siltä, että jokaisella meistä on myös paljon muita asioita elämässään. Se ei tarkoita eikä saisikaan tarkoittaa, ettei hallituspesti olisi jokaiselle sydämen asia ja prioriteetti.

Aloitus vuoteen on ollut jännittävä. Hallituspuuhat alkoivat yllättävällä vauhdilla jo syksyn puolella. Kävimme budjettineuvotteluita ja suunnittelimme tulevaa vuotta. Suuressa asemassa oli myös yhteishengen luominen uudelle porukalle. Tämä on tärkeää, jotta voimme hoitaa menestyksekkäästi yhteisiä asioitamme ja luoda juuri tässä tekstissä painottamaani avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Toimiston avajaisia vietettiin 13.1 ja ensimmäinen viikko on ollut hämmentävä, hieman hektinen ja todella innostava. On toki suuri elämänmuutos henkilökohtaisesti siirtyä näin sitovasti ja kokopäiväisesti toimistollemme. Olen kuitenkin yhä enenevissä määrin onnellinen ja innoissani tulevan vuoden arjesta ja haasteita. Jo päätös hakea oli yksi parhaimmista, joita olen tehnyt. Voinkin lopuksi yhtyä kliseeseen, että mukavuusalueen ulkopuolelle hyppäämisestä, oli se sitten järjestötoimintaa tai jotain aivan muuta, seuraavat ne parhaat asiat elämässä.

Iiris Laitinen

Lex ry:n pääsihteeri 2015

Vuoden viisaampana

En ole koskaan ollut pohjimmiltani kovinkaan suuri ”Lex-fanaatikko”. Jos joku olisi sanonut fuksisyksynä maailmanparannusvaihetta läpikäyvälle itselleni istuvani Lexin hallituksessa tulevaisuudessani, olisin protestoinut vahvasti. Vielä syksyllä 2013 emmin pitkään hakemista tiedotusvastaavaksi, mutta lievästä painostuksesta sekä omasta uteliaisuudestani johtuen kirjoitin nimeni Kähmintälistaan.
Rehellisesti, tätä en ole hetkeäkään katunut.
Toki vuoteen on mahtunut paljon hajoamisia ja turhautumisen tunteita, mutta päällimmäisiksi muistoiksi ovat jääneet mahtavat hetket, uudet ystävät ja ennen kaikkea opettavaiset kaksitoista kuukautta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAVoisin kirjoittaa kuluneesta vuodesta varmasti kirjakauppojen ale-laatikoihin hyvinkin nopeasti päätyvän 300-sivuisen bestsellerin. Teidän onneksenne tätä en kuitenkaan tee, vaan uuden vuoden hengessä nostan esiin muutaman omaan aivokuoreen syöpyneen aiheen kuluneelta vuodelta.

Organisaatiouudistus on ollut sana ja aihe, joka on pyörinyt Lexin keskustelufoorumeilla koko oman opiskeluaikani. Eräs aikamme suuri ajattelija, lexiläinen, tosin totesi osuvasti, ettei enää tulisi puhua organisaatiouudistuksesta vaan puhtaasti Lexin organisaatiosta. Omasta puolestani en lähdekään enää vertailemaan vanhaa organisaatiota uuteen taikka analysoimaan itse uudistusta. Se on kiistämättä ollut tarpeellinen ja vienyt yhdistystämme eteenpäin.  Vuoden pääkallopaikalla istuneena organisaatiosta on jäänyt kuitenkin muutama asia kaihertamaan mieltäni.

Lexin hallitus on edelleen puhtaasti työhallitus ja vastuuta tulisi valuttaa enemmän alaspäin. Esimerkiksi sisarainejärjestömme Pykälän toimintaa vuoden seuranneena tuntuu aidosti, että siellä on mukana isompi joukko tekijöitä. Lexissä toimintaa pyörittää edelleen pääsääntöisesti hallitus ja toimihenkilöt. Jonkinlaisilla aktivoimistoimenpiteillä saisi varmasti ihmisiä vielä paremmin mukaan hakemaan avoimiin pesteihin ja luovutettua vastuuta myös jäsenistön suuntaan.

“Avoimet tehtävät ovat aidosti hienoja tehtäviä ja tapoja antaa panostaan yhdistykselle. Niissä pääsee oppimaan asioita, joita ei vain lukusalissa opi.”

Vuoden aikana olemme törmänneet myös tilanteisiin, ettei avoimiin pesteihin ole viimeiseen iltaan mennessä yhtään hakijaa. Toki näihin olemme aina saaneet motivoituneet ja työnsä loistavasti hoitaneet hakijat pienillä kannustamistoimilla, mutta en tiedä onko tämä kuitenkaan se ideaalitilanne. Avoimet tehtävät ovat aidosti hienoja tehtäviä ja tapoja antaa panostaan yhdistykselle. Niissä pääsee oppimaan asioita, joita ei vain lukusalissa opi.
En halua missään nimessä kuitenkaan maalata piruja seinille organisaation osalta. Edellä kuvaamani tilanne ei todella koske kaikkia tehtäviä, vaan moniin pesteihin, kuten yrityssuhdevastaaviksi ja oikeusaputoimikunnan jäseniksi, olemme saaneet ennätysmäärän hakemuksia ja hyvä näin. Useammalla sektorillakin on ollut runsaasti aktiiveja ja esimerkiksi omassa toimikunnassani hommat ovat loppuneet välillä keskenkin, sillä halukkaita tekijöitä on ollut niin paljon. Tapahtumasektori toimii tässä myös loistavana esimerkkinä, sillä monille tapahtumille on saatu oma itsenäinen järjestäjäporukka, jolloin tapahtumavastaavalle on jäänyt tapahtumapaletin koordinointi. Juuri näinhän sen tulisikin mennä.mölkky_palautesemma
Myös vanhempien opiskelijoiden aktivointi on asia, josta voisin kirjoittaa kokonaan oman tekstin. Yhdistyksemme organisaatio hakee varmasti vielä muotoaan, eikä se ole ollutkaan voimassa kuin vasta kaksi vuotta. Uskon, että tulevaisuuden toimijat saavat varmasti hiottua organisaation lopulliseen kukoistukseensa.

Toinen blogiriman ylittävä aihe, jossa aktivoiduin vasta jälkijunassa, mutta josta en vieläkään aio olla hiljaa on se palautevyöry ja suoranainen kohu, jonka Lexin osallistuminen Turku Prideen aiheutti. En vielä itsekään tiedä osallistuiko Lex yhdistyksenä Pridelle, mutta oman tulkintani mukaan osallistui.
Rehellisesti sanottuna osallistuminen Pridelle epäilytti itseänikin suuresti, ei toki ko. aiheen vuoksi vaan saman asian kanssa muilla foorumeilla työskennelleenä tiesin, että teema aiheuttaa tunteita ja palauteboxi alkaa varmasti soida.
Ja niinhän palauteboxi soi.
Jälkeenpäin ajateltuna päätös osallistumisesta oli kuitenkin ylivoimaisesti parhaita, joita hallitus teki. Viimeistään osallistumisesta seurannut ”kohu” osoitti, että sinne oli mentävä.  Aihetta on käsitelty jo niin paljon monessa eri kanavassa, etten aio siihen syvemmin tässä enää pureutua, mutta käyn nopeasti muutaman itselleni mieleen jääneen kohdan läpi.

Ensinnäkin Pride oli hieno osoitus yhdistyksemme aktiivisuudesta. Ajatus Prideen lähdöstä tuli jäsenaloitteen kautta, jonka oli allekirjoittanut useampi kymmenen lexiläistä. Jäsenaloitteen pohjalta hallitus teki lopulta päätöksen osallistumisesta, joten voiko loistavampaa esimerkkiä enää antaa yhdistyksessämme vaikuttamisesta. Hienoa oli myös, miten ihmiset uskalsivat ottaa osaa keskusteluun noppapöydän lisäksi myös täysin julkisilla foorumeilla. Tämäkin osoitti jälleen yhdistyksessämme vallitsevan sallivan ilmapiirin. Kyllä, mielipiteitä saa esittää ja ne ovat aidosti enemmän kuin tervetulleita. Vain puhumalla yhdistystämme voi viedä eteenpäin ja vaikuttaa myös päätöksentekoon.

pridekuva

Omana itsenäni haluan tarttua Priden yhteydessä vielä yhteen argumenttiin.  Useampi palautteenantaja korosti, ettei Lex saisi ottaa kantaa Priden kaltaisiin aiheisiin.
Omaan maailmankuvaani tämä ajatus ei vieläkään täysin istu, vaikka pyrin ymmärtämään tämänkin puolen kolikosta.
Lex ei saisi siis ottaa kantaa ihmisten yhdenvertaisuuteen, joka on kuitenkin Priden perimmäinen viesti. Vertaukset kannanottoihin ydinvoimasta taikka lapsilisien suuruudesta ovat osittain vääriä, sillä jälkimmäiset ovat puhtaasti poliittisia kysymyksiä. Kuinka moni aidosti nostaisi metelin, jos Lex ottaisi kantaa esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon taikka etnisten vähemmistöjen kohteluun.
Yhdenvertaisuus ei ole mielipideasia.
Lakimiesliiton kannanotto osittain samaan aiheeseen ja alamme asiantuntijoiden julkiset nostot vähemmistöjen asemasta ovat myös osoituksia muuttuvasta ilmapiiristä. Lexin ottama askel Priden yhteydessä oli iso, mutta se oli mielestäni ehdottoman hyvä.

Viimeisenä aiheena ja varmasti ikuisena kehityskohteena haluan nostaa vielä yhdistyksemme viestinnän ja avoimuuden. Avoimuus on ehkä aikamme taikasana yhteiskunnan jokaisella sektorilla. Sen merkitystä en halua kuitenkaan missään tapauksessa väheksyä myöskään Lexin kohdalla. Yhdistyksemme on suuri ja esimerkiksi aktiiveista muodostuu helposti oma pieni sisäpiirinsä. Olemme koittaneet tänä vuonna tiedottaa selvästi päätöksistämme ja tuoda keskusteluja myös toimiston ulkopuolelle.   Varsinkin tiedotusvastaavana näen kuitenkin tässä edelleen paljon kehitettävää. Monia asioita tulisi tuoda paremmin jäsenistön tietoon ja esimerkiksi viestiä vielä näkyvämmin mitä hallitus todellisuudessa tekee. Myös syksyllä toteutetussa jäsenkyselyssä tuli muutama osittain huolestuttavakin kohta esille yhdistyksemme saavutettavuudesta. En epäile hetkeäkään, ettei uusi hallitus ottaisi tässä jälleen askelia eteenpäin ja esimerkiksi uudistuvat yhdistyksemme nettisivut luovat mahdollisuuksia vaikka mihin – ainakin viestinnän saralla.

Olen itse lievästi sanottuna hieman jäävi arvioimaan onnistumisia tämän vuoden osalta ja jätänkin sen muiden tehtäväksi. Muutaman yksittäisen asian haluan nostaa tässä kuitenkin esille.
Ulkosuhdevastaavamme Sanna Koljonen on tehnyt järkyttävän hienoa työtä kv-viikkojen maineen nostatuksessa ja käytännössä kaikille viikoille on ollut enemmän lähtijöitä kuin Lexillä on paikkoja.
Sanna Mäkilä on taas avoimen viestinnän ja päämäärätietoisen toiminnan ansioista nostanut Ryhmä Lexin ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan näkyvälle paikalle Lexissä.  Esimerkkejä voisin antaa toki lisää, mutta etenkin nämä molemmat ovat mielestäni loistavia osoituksia siitä, miten toiminnasta tiedottamalla ja selvästi kertomalla voi saada asiat kääntymään positiiviseen suuntaan hyvinkin nopeasti.

Kulunut vuosi on ollut itselleni täysin ainutlaatuinen ja Lex on ollut siinä isosti mukana.  Yhdistyksemme onkin ehdottomasti ansainnut paikkansa sydämessäni.
Minulla on tapana tehdä itselleni merkittävistä asioista pieniä ”muistokansioita” ja tästä vuodesta niitä kertyi kolme (3) kappaletta.   Kolme kappaletta fyysisiä kansioita, you know. Mielestäni se kertoo jo jotain menneistä kahdestatoista kuukaudesta.

Iso kiitos siis kaikille matkalla mukana olleille.
Kiitos lexiläiset,
kiitos sisarainejärjestöt,
kiitos naapuritoimistojen väki ja ennen kaikkea
infernaalinen kiitos hallitustovereilleni. Alkuvuodesta olitte minulle vain hallituksen jäseniä, nyt olette minulle ystäviä.

Menestystä vielä uusille toimijoille tulevaan vuoteen. Muistakaa käyttää ääntänne; sen takia meillä on hallitus.

Hallitusblogi

 Sami-Petteri Seppä

Lex ry:n tiedotusvastaava 2014

Ja mikäli jaksoit tänne asti, tässä vielä loistava hyvänfiiliksennostalgiabiisi.

LexPress – ideoista valmiiksi lehdeksi

Lexin oma, viisi kertaa vuodessa ilmestyvä ainejärjestölehti LexPress pitää sisällään juttuja ajankohtaisista juridisista aiheista ja ainejärjestömme toiminnasta sekä mainoksia ja vaihtelevasti myös muunlaisia juttuja. LexPress tarjoaa mielenkiintoista luettavaa tenttikirjojen vastapainoksi tai niiden rinnalle ja yhteistyökumppaneillemme arvokasta mainostilaa. Lehti on saatavilla ilmaiseksi sen ilmestyttyä toimistolta ja Calonialta sekä luettavissa Lexin nettisivuilla, ja se postitetaan yhteistyökumppaneillemme, haastateltaville sekä muille ainejärjestöille. Tilaavatpa jotkut entiset lexiläiset LexPressiä myös kotiin kannettuna.

Miten lehti sitten syntyy? Mitä kaikkea julkaisun sivujen taustalla piileskelee?

lexpressblogiPäätoimittaja työstää lehteä yhdessä lexiläisistä koostuvan toimituskunnan kanssa.
Koko prosessi lähtee liikkeelle lehden ideoinnista; siitä, minkä teeman ympärille seuraavan lehden tahtoo rakentaa ja tämän jälkeen niistä kaikista palasista, joita haluaa tämän raamin sisälle koota. Yksi tehokkaista tavoista miettiä teemoja ja juttuideoita on pohdiskella kiinnostavia aiheita ja avata läppäri. Joskus kylläkin käy niin, että kursori vilkkuu valkoisessa ruudussa kiusallisen pitkään ja päässä lyö tyhjää. Onneksi tässäkään hommassa päätoimittaja ei ole yksin, vaan muiden lexiläisten kiinnostusten kohteita voi tiedustella toimituskuntakokousten lisäksi kahvikupposen äärellä toimistolla tai Calonialla, sekä esimerkiksi Kirkkotien narikassa puoli neljän aikaan aamuyöllä.

Ideoinnin jälkeen alkaa haastateltavien etsiminen ja hankkiminen. Tässäkin internetin hakukoneet ja muut lexiläiset ovat korvaamattomia. Sähköposteja menee ja tulee, ja haastateltavat alkavat pikkuhiljaa hahmottua. Toimituskuntakokoukseen mennessä haastateltavat ovat pääasiassa löytyneet, ja toimistolla olemmekin viettäneet vuoden mittaan lähinnä tuokioita, joissa jutut on jaettu innokkaille toimituskuntalaisille ja olemme nauttineet kokoustarjoiluita rennosti jutustellen. Kokouksiin ei ole pakko myöskään ehtiä paikalle, sillä päätoimittaja lähettää koonnin tulevasta lehdestä ja ilman kirjoittajaa jääneistä jutuista lehden sähköpostilistalle, josta toimituskuntalaiset voivat napata itselleen mieluisia juttuja.

Kokouksen ja tuon punaista huutomerkkiä kalenterissa osoittavan päivän, deadlinen, välillä toimitus tutustuu aiheisiin, ottaa yhteyttä mahdollisiin haastateltaviin, haastattelee, kirjoittaa ja tarkistuttaa kirjoituksensa haastateltavilla. Päätoimittajana on ollut ilo vastaanottaa huolella mietittyjä ja hyvin kirjoitettuja tekstejä. LexPressiin kirjoittaminen ei kuitenkaan edellytä mitään erityistä lahjakkuutta kirjoittamisen suhteen – normaalit luku- ja kirjoitustaidot sekä innostus kirjoittamista kohtaan riittävät. Lisäksi lehdessä on myös rennompia juttuja kuten Gallup. Itselleni on antanut myös paljon se, että toimituskuntalaisena olen oppinut paljon aiheista joista olen kirjoittanut ja päässyt haastattelemaan alan asiantuntijoita. Muistan vieläkin sen vatsassa kipristelevän jännityksen, kun fuksisyksynä tein ensimmäistä haastatteluani kasvokkain erään hovioikeuden viskaalin kanssa.

Lexpressblogi2Deadlinen koittaessa toimituskuntalaiset lähettävät juttunsa päätoimittajalle, jolla alkaa lehteen liittyen ajallisesti suurin työ: taitto. Taittosuunnitelman tekeminen huolellisesti vie yllättävän paljon aikaa, mutta kuten klisee kuuluu: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Juttujen ja mainosten välille löytyvän harmonian löytämiseen on hyvä varata aikaa. Kun suunnitelma on tehty, päästään taiton vaiheeseen jota kutsun tekniseksi vaiheeksi. Mainokset ja kuvat on muokattava oikeaan muotoon, jotta ne sopivat taittoon. Tämän jälkeen päästään kuvien ja mainosten sommitteluun lehden sivuille. Siis siihen, miltä valmis julkaisu tulee ihmisten hyppysissä ja tietokoneiden näytöillä näyttämään. Kiistatonta on, että aikaa toimistolla taiton parissa on kulunut. Ajankäyttö on kylläkin paljolti itsestä kiinni; taitto ottaa aikaa juuri niin paljon kuin sille sitä antaa. Vaikka toisinaan väsyneenä, taitto-ohjelman kaatuessa illan pimenevinä tunteina on tehnyt mieli tarttua toimiston tietokoneeseen tukevin ottein ja heittää masiina ikkunasta ulos kohti Yo-talon pihan asfalttia, on lehden tekeminen myös antanut ja opettanut paljon. Tässä kohtaa voisin myös todeta olevani avoimen iloinen seuraajieni puolesta siitä, että toimiston tietokone- ja ohjelmistopuolta uudistetaan – uudistukset tulevat tarpeeseen.

Kun koevedoksen materiaali lähtee painoon, tietää olevansa jo melkein perillä

Koevedoksen tultua painosta on luvassa vielä vedoksen tarkastaminen, tekstien oikolukeminen ja korjausten tekeminen lopulliseen versioon. Oikoluvussa on aina apuna myös ainakin toinen silmäpari, sillä kun tekstejä on tarpeeksi pyöritellyt edessään, ei niissä nää enää virheitä. Korjausten tekemisen ja tarkastusten jälkeen on aika lähettää lopullinen versio painoon postituslistan kera. Tätä seuraa yleensä syvä huokaus ja voittajafiilis, joka kulminoituu vielä siihen hetkeen kun valmis painos tupsahtaa toimistolle seuraavalla viikolla. We did it!

Kirsi Kemppi

LexPressin päätoimittaja

Tulevaisuuden toimisto

Tämän vuoden aikana toimistostamme on muodostunut merkittävä osa päivittäistä elämääni; samalla se on”työpaikkani” ja toisaalta se on vielä enemmän minulle yksiöstäni puuttuva olohuone, jossa kohtaan kirjavan joukon lexiläisiä erilaisten asioiden puolesta. Toiset käyvät hoitamassa yksittäisiä kuittilomakkeita sekä tapahtumien maksuja, ja toiset taasen tulevat pitämään kolmen tunnin pituista kahvitaukoa kirjastolta.

toimistoulkoa

Nämä edellä mainitut syyt olivat myös jäsenkyselyssämme saaneet eniten kannatusta. Myös he, jotka ilmoittivat muun syyn tulla toimistolle, olivat maininneet avoimessa osiossa syykseen joko työskentelyn toimikunnissa tai kahvin, jonka voisi nivota hengailun alle. Yleisesti voisi sanoa, että toimisto edelleen nauttii lexiläisten luottamusta paikkana, jossa voi käydä asian kuin asian puolesta.

Huomion arvoisempia mielestäni ovat kuitenkin syyt, miksi osa lexiläisistä ei käy toimistolla. Totta kai kaikilla ei ole tarvetta toimistolla tarjottaville palveluille, mutta huolestuttavampia ovat syyt, joissa mainitaan toimistolla vallitsevasta sisäpiirimäisestä ilmapiiristä taikka vastaaja kokee vuosikurssinsa perusteella itsensä liian nuoreksi tai vanhaksi tullakseen toimistolle. Edelleenkin siis osa kokee, ettei ole tervetullut ellei ole toisen tai kolmannen vuosikurssin aktiivilexiläinen. Tämä on ollut vuodesta toiseen ilmenevä haaste, jota olen yrittänyt ratkaista kauteni aikana oman toimintani kautta. Kuitenkin toimiston tulisi olla koko lexiläisjoukon käytettävissä.

Kysely osoittaa meille kaikille, ettei toimistomme ole vielä valmis. Meillä on ulkoiset puitteet melko hyvin kunnossa, mutta siinä, minkälaisena todella haluamme kokea toimiston ilmapiiriin, on vielä parannettavaa. Ensinnäkin haluan haastaa itseni, seuraajani ja heidät, jotka aktiivisesti käyvät toimistolla. Me olemme tässä syy-seuraussuhteessa se syy, joka voi aiheuttaa kaikkien toivoman seurauksen eli toimistomme kynnys laskee, sisäpiirit avautuvat ja toimistostamme muodostuu vuosikurssien välinen kohtaamispaikka, jossa vanhemmat tieteenharjoittajat voivat jakaa tietotaitoaan perusopintojen suon rämpimiseen, ja sitä vastoin uudet opiskelijat saattavat antaa innokkuudellaan kipinän gradun tekemisen uuvuttamalle n-vuosikurssilaiselle.

blogitomikuvaToisaalta haluan haastaa heidät, jotka eivät ole kokeneet toimistoa tarpeelliseksi tai oloaan tervetulleeksi. Toimistomme ei tarjoa vain ilmaista kahvia tai mahdollisuutta lukea Seiskaa, vaan meillä on myös kirjasto, josta voitte ehkä löytää tarvitsemanne opuksen rikosoikeuden perusteen tenttiä tai Johdatus islamilaisen oikeus- ja yhteiskunta-ajattelun perusteisiin -erikoistumisjaksoa varten. Toimistolla voi myös käyttää tulostinta pientä maksua vastaan, jos haluaa tulostaa esimerkiksi luentomateriaaleja yms.

Sisäpiiriajattelun purkaminen on vaikeampi kysymys. Tähän voisin sanoa, että pääsihteeri yhdessä muun hallituksen kanssa on tärkeässä roolissa siinä millaisen yleiskuvan toimiston ilmapiiristä annetaan. Kaveriporukat ovat tietenkin tervetulleita, mutta me ”vakioporukka” voimme ottaa sen ensimmäisen askeleen kohti uutta kävijää siinä vaiheessa, kun hän astuu sisään. Kahvikupin verran voisimme aina irtautua muista hommistamme hetkeksi vain juttelemaan kävijöiden kanssa. Kun erilaiset ihmiset tarpeeksi usein käyvät toimistollamme ja heidät huomioidaan, tästä voisi syntyä positiivinen lumipallo-efekti, joka rikastuttaisi koko yhdistyksen toimintaa parhaimmassa tapauksessa.

Nämä kaikki haasteet on tiedostettu ja niihin pyrin panoksellani vaikuttamaan niin kauan kuin toimistolla käyn, vaikka kauteni onkin jo lopuillaan. Kannustan myös sekä vakiokävijöitä että erityisesti uusia kynnyksen ylittäjiä rohkeasti rikkomaan sosiaalisia rajojaan toimiston tarjoamassa turvallisessa ympäristössä. Loppuun haluan vielä lainata hienoa ajattelijaa kaukaa Intiasta: ”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”.

Nähdään toimistolla!

Tomi Paavola

Yhdistyksen pääsihteeri

Mitä edunvalvonta yliopistossa ja ainejärjestössä oikeastaan on?

Joskus puhutaan siitä, että ainejärjestötoiminta ei tarjoa mitään vanhemmille opiskelijoille, mutta tämä myytti voidaan unohtaa samantien. Opintoihin ja edunvalvontaan liittyvät kysymykset mielletään yleensä asiapitoisemmaksi kuin muu ainejärjestöjen tarjoama toiminta. Ja sitä ne ovatkin. Niiden lisäksi tarjolla on tosin muutakin tyypillisestä virkistystoiminnasta poikkeavia mahdollisuuksia kuten järjestöjen talouteen tai markkinointiin liittyviä tehtäviä, mutta ei niistä tässä kohtaa sen enempää.

Käytännössä edunvalvonta toimii oivana korjaussarjana pitkälti teoriavärittyneelle yliopistotutkinnolle. Työskentely eri tahojen kuten tiedekunnan hallinnon, muiden opiskelijaedustajien ja yhteistyökumppanien kanssa tarjoaa hyvät puitteet kehittää esimerkiksi viestintä- ja neuvottelutaitojaan. Työskentelytavat ja -muodot ovat samoja joihin viimeistään työelämässä törmää. Lisäksi Turun yliopisto on sen kokoinen yhteisö, että erilaisia kontakteja syntyy lähes automaattisesti. Voisi jopa väittää, että järjestötoiminnasta täysin ulkopuolelle jäävä jättää osan opiskeluajan hienoista tilaisuuksista hyödyntämättä. Vastaavaa oppia on toki tarjolla yliopiston ulkopuolellakin, mutta pelkästään opintojen sisältä sitä on vaikea löytää.

Toinen ainejärjestötoimintaan yleensäkin liittyvä myytti sen sijaan pitää paikkansa, osallistuminen vie paljon aikaa. Urheiluslangia lainatakseni: tyytyväisyys tappaa kehityksen, toisin sanoen edunvalvontatyö ei lopu koskaan. Kalenteriin ei siis tarvitse välttämättä keksiä muuta täytettä. Silti monet tehtävät ovat sovitettavissa hyvin yhteen opintojen kanssa.

Mistä opiskelija sitten löytää itselleen mieleisen pestin? Edunvalvontatehtäviä on tarjolla esimerkiksi yliopiston ja tiedekunnan tasolla. Lexiläisiä toimii monissa erilaisissa toimikunnissa, joiden jäsenet vaihtuvat usein toimikausittain tai opiskelijajäsenten valmistuessa. Sopivaa paikkaa etsivän kannattaa tutustua eri mahdollisuuksiin osoitteessa http://lex.fi/lex/edunvalvonta/. Toimintaan toki pääsee mukaan ilman muodollisuuksiakin esimerkiksi Calsun henki-ryhmän tai opintokokousten kautta.

Edunvalvonta on usein pitkäjänteistä työtä ja se keskittyy suuressa ainejärjestössämme kohtalaisen pienelle henkilöjoukolle. Tästäkin johtuen uudet ideat ja tulokkaat otetaan aina lämpimästi vastaan. Jokaisen mielipide on tärkeä, anna siis äänesi kuulua keskusteluissa tai vähintäänkin kursseista kerättävän palautteen kautta!

Niko Nynäs 

Lex ry:n opintovastaava 2014

Lexiläisten monipuolinen Kirkkotie

Monelle lexiläiselle Kirkkotie tarkoittaa paikkaa, johon mennä ryyppäämään kolme kertaa vuodessa: Kirkkotien avajaisissa, Toogissa ja vappuna. Todellisuudessa Kirkkotiellä tapahtuu vuoden aikana myös paljon muuta, ja Kirkkotie toimiikin paikkana monentyyppisille tapahtumille.

SIMG_8002

Kirkkotie on meille jokaiselle tuttu paikka tulla juhlimaan, oli kyseessä sitten isompi tapahtuma, kuten Avajaiset taikka pienempi, kuten sitsit. Tämä on luonnollisesti myös se tarkoitus, mihin Kirkkotie on suunniteltu, ja mihin se myös parhaiten tuntuu soveltuvan. Äänentoistoon ja keittiön käytännöllisyyteen on myös tänä vuonna tehty parannuksia ja siten koitettu parantaa Kirkkotien käyttömukavuutta.

Kirkkotielle alkuvuodesta hankittu internet-yhteys on mahdollistanut mm. maaliskuussa Kirkkotiellä vietetyt Oscar-gaala-valvojaiset ja suunnitteilla on ollut myös leffailtoja sekä pelien seuraamista. Kirkkotiellä pidetään myös asiatapahtumia, kuten Klubi-iltoja (http://bit.ly/1sCNrFz) ja esittelyitä sekä muita alkoholittomia tapahtumia, kuten esimerkiksi kulttuurijaoston tapahtumia.

PA142111Kirkkotien säännöllisin käyttäjä on Spex, joka käyttää tiloja spex-harjoituksissaan. Jos haluaa nähdä kuinka erilaisessa käytössä Kirkkotie voi olla, kannattaa lähteä mukaan katsomaan kuinka improissa tehdään lämmittelyharjoituksia villasukissa tai heittäydytään omstartteihin.

Monelle meistä ensimmäinen kosketus Kirkkotiehen on tapahtunut jo hakuvaiheessa, sillä LexKurssien pienryhmätunnit järjestetään tiloissamme. Vaikkemme enää opiskeluaikana juurikaan käytä Kirkkotietä opiskeluun, on tämä silti yksi Kirkkotien tärkeimmistä käyttötarkoituksia.

Lexin oman käytön lisäksi Kirkkotietä vuokrataan sekä lexiläisille että ulkopuolisille. Vuokrauksen pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa jäsenille edullinen mahdollisuus käyttää tilaa, ja erityisesti ulkopuolisille suuntautuvan vuokrauksen tarkoituksena on kattaa osa Kirkkotien kuluista. Kirkkotie onkin varattuna usein, erityisesti viikonloppuisin, ja käyttötarkoitukset vaihtelevat aina lautapeli-illoista työpaikan pikkujouluihin.

Jäsenkyselyn mukaan suurin osa lexiläisistä kokee Kirkkotien sopivan käyttötarkoituksiimme P7129407melko hyvin, ja tämä on erittäin mukavaa huomata. Kirkkotie on viimeksi saneerattu vuonna 2007 ja tämän jälkeen moni asia on luonnollisestikin hieman kärsinyt ja kaipaa pian kunnostusta. Vähitellen olisikin hyvä alkaa suunnitella Kirkkotien tulevaisuutta, että se säilyisi käyttötarkoitukseensa sopivana.

Lopuksi haluaisin muistuttaa kaikkia lexiläisiä siitä, että Kirkkotie on tärkeä osa toimintaamme. Omat ainejärjestötilat eivät ole itsestäänselvyys ja toivonkin, että osaisimme arvostaa tilojamme ja kokisimme yhteiseksi velvollisuudeksemme pitää huolta Kirkkotiestä, nyt ja tulevaisuudessa.

Elina Hirvonen

Lex ry:n klubimestari