Vuoden viisaampana

En ole koskaan ollut pohjimmiltani kovinkaan suuri ”Lex-fanaatikko”. Jos joku olisi sanonut fuksisyksynä maailmanparannusvaihetta läpikäyvälle itselleni istuvani Lexin hallituksessa tulevaisuudessani, olisin protestoinut vahvasti. Vielä syksyllä 2013 emmin pitkään hakemista tiedotusvastaavaksi, mutta lievästä painostuksesta sekä omasta uteliaisuudestani johtuen kirjoitin nimeni Kähmintälistaan.
Rehellisesti, tätä en ole hetkeäkään katunut.
Toki vuoteen on mahtunut paljon hajoamisia ja turhautumisen tunteita, mutta päällimmäisiksi muistoiksi ovat jääneet mahtavat hetket, uudet ystävät ja ennen kaikkea opettavaiset kaksitoista kuukautta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAVoisin kirjoittaa kuluneesta vuodesta varmasti kirjakauppojen ale-laatikoihin hyvinkin nopeasti päätyvän 300-sivuisen bestsellerin. Teidän onneksenne tätä en kuitenkaan tee, vaan uuden vuoden hengessä nostan esiin muutaman omaan aivokuoreen syöpyneen aiheen kuluneelta vuodelta.

Organisaatiouudistus on ollut sana ja aihe, joka on pyörinyt Lexin keskustelufoorumeilla koko oman opiskeluaikani. Eräs aikamme suuri ajattelija, lexiläinen, tosin totesi osuvasti, ettei enää tulisi puhua organisaatiouudistuksesta vaan puhtaasti Lexin organisaatiosta. Omasta puolestani en lähdekään enää vertailemaan vanhaa organisaatiota uuteen taikka analysoimaan itse uudistusta. Se on kiistämättä ollut tarpeellinen ja vienyt yhdistystämme eteenpäin.  Vuoden pääkallopaikalla istuneena organisaatiosta on jäänyt kuitenkin muutama asia kaihertamaan mieltäni.

Lexin hallitus on edelleen puhtaasti työhallitus ja vastuuta tulisi valuttaa enemmän alaspäin. Esimerkiksi sisarainejärjestömme Pykälän toimintaa vuoden seuranneena tuntuu aidosti, että siellä on mukana isompi joukko tekijöitä. Lexissä toimintaa pyörittää edelleen pääsääntöisesti hallitus ja toimihenkilöt. Jonkinlaisilla aktivoimistoimenpiteillä saisi varmasti ihmisiä vielä paremmin mukaan hakemaan avoimiin pesteihin ja luovutettua vastuuta myös jäsenistön suuntaan.

“Avoimet tehtävät ovat aidosti hienoja tehtäviä ja tapoja antaa panostaan yhdistykselle. Niissä pääsee oppimaan asioita, joita ei vain lukusalissa opi.”

Vuoden aikana olemme törmänneet myös tilanteisiin, ettei avoimiin pesteihin ole viimeiseen iltaan mennessä yhtään hakijaa. Toki näihin olemme aina saaneet motivoituneet ja työnsä loistavasti hoitaneet hakijat pienillä kannustamistoimilla, mutta en tiedä onko tämä kuitenkaan se ideaalitilanne. Avoimet tehtävät ovat aidosti hienoja tehtäviä ja tapoja antaa panostaan yhdistykselle. Niissä pääsee oppimaan asioita, joita ei vain lukusalissa opi.
En halua missään nimessä kuitenkaan maalata piruja seinille organisaation osalta. Edellä kuvaamani tilanne ei todella koske kaikkia tehtäviä, vaan moniin pesteihin, kuten yrityssuhdevastaaviksi ja oikeusaputoimikunnan jäseniksi, olemme saaneet ennätysmäärän hakemuksia ja hyvä näin. Useammalla sektorillakin on ollut runsaasti aktiiveja ja esimerkiksi omassa toimikunnassani hommat ovat loppuneet välillä keskenkin, sillä halukkaita tekijöitä on ollut niin paljon. Tapahtumasektori toimii tässä myös loistavana esimerkkinä, sillä monille tapahtumille on saatu oma itsenäinen järjestäjäporukka, jolloin tapahtumavastaavalle on jäänyt tapahtumapaletin koordinointi. Juuri näinhän sen tulisikin mennä.mölkky_palautesemma
Myös vanhempien opiskelijoiden aktivointi on asia, josta voisin kirjoittaa kokonaan oman tekstin. Yhdistyksemme organisaatio hakee varmasti vielä muotoaan, eikä se ole ollutkaan voimassa kuin vasta kaksi vuotta. Uskon, että tulevaisuuden toimijat saavat varmasti hiottua organisaation lopulliseen kukoistukseensa.

Toinen blogiriman ylittävä aihe, jossa aktivoiduin vasta jälkijunassa, mutta josta en vieläkään aio olla hiljaa on se palautevyöry ja suoranainen kohu, jonka Lexin osallistuminen Turku Prideen aiheutti. En vielä itsekään tiedä osallistuiko Lex yhdistyksenä Pridelle, mutta oman tulkintani mukaan osallistui.
Rehellisesti sanottuna osallistuminen Pridelle epäilytti itseänikin suuresti, ei toki ko. aiheen vuoksi vaan saman asian kanssa muilla foorumeilla työskennelleenä tiesin, että teema aiheuttaa tunteita ja palauteboxi alkaa varmasti soida.
Ja niinhän palauteboxi soi.
Jälkeenpäin ajateltuna päätös osallistumisesta oli kuitenkin ylivoimaisesti parhaita, joita hallitus teki. Viimeistään osallistumisesta seurannut ”kohu” osoitti, että sinne oli mentävä.  Aihetta on käsitelty jo niin paljon monessa eri kanavassa, etten aio siihen syvemmin tässä enää pureutua, mutta käyn nopeasti muutaman itselleni mieleen jääneen kohdan läpi.

Ensinnäkin Pride oli hieno osoitus yhdistyksemme aktiivisuudesta. Ajatus Prideen lähdöstä tuli jäsenaloitteen kautta, jonka oli allekirjoittanut useampi kymmenen lexiläistä. Jäsenaloitteen pohjalta hallitus teki lopulta päätöksen osallistumisesta, joten voiko loistavampaa esimerkkiä enää antaa yhdistyksessämme vaikuttamisesta. Hienoa oli myös, miten ihmiset uskalsivat ottaa osaa keskusteluun noppapöydän lisäksi myös täysin julkisilla foorumeilla. Tämäkin osoitti jälleen yhdistyksessämme vallitsevan sallivan ilmapiirin. Kyllä, mielipiteitä saa esittää ja ne ovat aidosti enemmän kuin tervetulleita. Vain puhumalla yhdistystämme voi viedä eteenpäin ja vaikuttaa myös päätöksentekoon.

pridekuva

Omana itsenäni haluan tarttua Priden yhteydessä vielä yhteen argumenttiin.  Useampi palautteenantaja korosti, ettei Lex saisi ottaa kantaa Priden kaltaisiin aiheisiin.
Omaan maailmankuvaani tämä ajatus ei vieläkään täysin istu, vaikka pyrin ymmärtämään tämänkin puolen kolikosta.
Lex ei saisi siis ottaa kantaa ihmisten yhdenvertaisuuteen, joka on kuitenkin Priden perimmäinen viesti. Vertaukset kannanottoihin ydinvoimasta taikka lapsilisien suuruudesta ovat osittain vääriä, sillä jälkimmäiset ovat puhtaasti poliittisia kysymyksiä. Kuinka moni aidosti nostaisi metelin, jos Lex ottaisi kantaa esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon taikka etnisten vähemmistöjen kohteluun.
Yhdenvertaisuus ei ole mielipideasia.
Lakimiesliiton kannanotto osittain samaan aiheeseen ja alamme asiantuntijoiden julkiset nostot vähemmistöjen asemasta ovat myös osoituksia muuttuvasta ilmapiiristä. Lexin ottama askel Priden yhteydessä oli iso, mutta se oli mielestäni ehdottoman hyvä.

Viimeisenä aiheena ja varmasti ikuisena kehityskohteena haluan nostaa vielä yhdistyksemme viestinnän ja avoimuuden. Avoimuus on ehkä aikamme taikasana yhteiskunnan jokaisella sektorilla. Sen merkitystä en halua kuitenkaan missään tapauksessa väheksyä myöskään Lexin kohdalla. Yhdistyksemme on suuri ja esimerkiksi aktiiveista muodostuu helposti oma pieni sisäpiirinsä. Olemme koittaneet tänä vuonna tiedottaa selvästi päätöksistämme ja tuoda keskusteluja myös toimiston ulkopuolelle.   Varsinkin tiedotusvastaavana näen kuitenkin tässä edelleen paljon kehitettävää. Monia asioita tulisi tuoda paremmin jäsenistön tietoon ja esimerkiksi viestiä vielä näkyvämmin mitä hallitus todellisuudessa tekee. Myös syksyllä toteutetussa jäsenkyselyssä tuli muutama osittain huolestuttavakin kohta esille yhdistyksemme saavutettavuudesta. En epäile hetkeäkään, ettei uusi hallitus ottaisi tässä jälleen askelia eteenpäin ja esimerkiksi uudistuvat yhdistyksemme nettisivut luovat mahdollisuuksia vaikka mihin – ainakin viestinnän saralla.

Olen itse lievästi sanottuna hieman jäävi arvioimaan onnistumisia tämän vuoden osalta ja jätänkin sen muiden tehtäväksi. Muutaman yksittäisen asian haluan nostaa tässä kuitenkin esille.
Ulkosuhdevastaavamme Sanna Koljonen on tehnyt järkyttävän hienoa työtä kv-viikkojen maineen nostatuksessa ja käytännössä kaikille viikoille on ollut enemmän lähtijöitä kuin Lexillä on paikkoja.
Sanna Mäkilä on taas avoimen viestinnän ja päämäärätietoisen toiminnan ansioista nostanut Ryhmä Lexin ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan näkyvälle paikalle Lexissä.  Esimerkkejä voisin antaa toki lisää, mutta etenkin nämä molemmat ovat mielestäni loistavia osoituksia siitä, miten toiminnasta tiedottamalla ja selvästi kertomalla voi saada asiat kääntymään positiiviseen suuntaan hyvinkin nopeasti.

Kulunut vuosi on ollut itselleni täysin ainutlaatuinen ja Lex on ollut siinä isosti mukana.  Yhdistyksemme onkin ehdottomasti ansainnut paikkansa sydämessäni.
Minulla on tapana tehdä itselleni merkittävistä asioista pieniä ”muistokansioita” ja tästä vuodesta niitä kertyi kolme (3) kappaletta.   Kolme kappaletta fyysisiä kansioita, you know. Mielestäni se kertoo jo jotain menneistä kahdestatoista kuukaudesta.

Iso kiitos siis kaikille matkalla mukana olleille.
Kiitos lexiläiset,
kiitos sisarainejärjestöt,
kiitos naapuritoimistojen väki ja ennen kaikkea
infernaalinen kiitos hallitustovereilleni. Alkuvuodesta olitte minulle vain hallituksen jäseniä, nyt olette minulle ystäviä.

Menestystä vielä uusille toimijoille tulevaan vuoteen. Muistakaa käyttää ääntänne; sen takia meillä on hallitus.

Hallitusblogi

 Sami-Petteri Seppä

Lex ry:n tiedotusvastaava 2014

Ja mikäli jaksoit tänne asti, tässä vielä loistava hyvänfiiliksennostalgiabiisi.

Advertisements