Nykyinen toimisto on ollut pitkään lexiläisille niin yhteinen olohuone, työtila kuin osa monia tapahtumiakin. Kuva tämän vuoden Muusiaisesta.
Lex ry:n nykyinen toimisto sijaitsee Yo-talo A:ssa, jonka remontointi alkaa vuonna 2016. Kevään aikana on selvinnyt, ettei nykyistä ainejärjestökäytävää tule enää remontin jälkeiseen A-taloon. Tämän takia hallitus alkoi pikimmiten etsimään uusia, toimistoksi sopivia tiloja. Uudet tilat löytyivätkin nopeasti ja hallitus päätti käyttää tilaisuuden hyväkseen ja muuttaa uusiin tiloihin heti varmistaakseen sen, että tilat varmasti olisivat käytössämme remontin alkaessa. Uudet tilat sijaitsevat Yo-talo B:n alakerrassa, entisen starttipakettivaraston tiloissa. Sisäänkäynti uuteen toimistoon tapahtuu B-talon TYYn saunan puoleisesta päädystä. Nykyisestä toimistosta muutetaan pois toukokuun loppuun mennessä, eli ensi syksystä asti päivystys tapahtuu uudella toimistolla.
Toimiston muuttoon liittyen järjestetään ylimääräinen yhdistyksen kokous, jossa hallitus tulee esittämään lisätalousarvion, johon on sisällytetty muuttoon ja uuden toimiston varustamiseen liittyvät kustannukset. Lisäksi kokouksessa käsitellään hallituksen ehdotus, jonka mukaan pääsihteerille maksettaisiin kesäkuukausilta päivystyspalkkion suuruinen korvaus siitä, että pääsihteeri vastaa uuden toimiston järjestämisestä käyttövalmiiksi kesän aikana.
Mikäli haluat olla vaikuttamassa siihen, miltä uusi toimisto tulee näyttämään, tulethan uudelle toimistolle keskiviikkona 6.5. klo 11 kertomaan mielipiteesi.
Varsinainen muutto tapahtuu toukokuun viimeisellä viikolla. Pyydämmekin kaikkia halukkaita saapumaan auttamaan muutossa keskiviikkona 27.5. Päivällä kannetaan tavarat A-talosta B-taloon ja illalla fiilistellään viimeistä kertaan vanhalla toimistolla rennommissa tunnelmissa.
Opintoasiat eivät ole niitä asioita, jotka täyttävät Lexin raflaavimmat jutut top3 -listan. Hyvä näin. Edunvalvonnan silmin tavoitetila näet on se, että opiskelijan kompastuskivet kerätään pois opinpolulta jo ennen, kuin ne päätyvät keskustelunaiheiksi Calonian kahvilaan. Proaktiivisuus ei kuitenkaan ole onnistuneen edunvalvonnan ainut elinehto, sillä myös opiskelijoiden yleistä aktiivisuutta tarvitaan. Yleisessä aktiivisuudessa puolestaan korostuu palautejärjestelmien merkitys. Opinnoissa, kuten elämässä yleensä, tulee väistämättä eteen ongelmia ja ongelmista eroon päästäkseen niiden on pakko tulla tietoon. Siksi toivoisinkin, että opinto@lex.fi tai nettisivuilta löytyvä hallituspalaute -osio olisivat ahkerassa käytössä. Kynnyksen palautteen antamiseen tai huomion kohdistamiseen ei pitäisi olla liian korkea. Tuokaa siis aktiivisesti esille epäkohtia, joihin toivoisitte puututtavan. Tietysti myös negatiivinen ja (hypoteettinen) positiivinen palaute toiminnasta yleisesti on tervetullutta.
No istuuko opintoasiaintoimikunta nyt sitten toimiston sohvalla seuraavaan hallituspalautteeseen saakka? Ei istu. Työ jäsenkyselyssä esille tulleiden seikkojen parissa jatkuu aktiivisesti. Tästä mainittakoon vaikkapa tenttijärjestelmä, josta esimerkiksi tenttien sähköistäminen on puhuttanut jo pitkään. Tenttien siirtäminen tenttiakvaarioon joustavoittaisi opintoja huomattavasti. Nykyisellään kesäkuukaudet eivät juurikaan sovellu opintojen edistämiseen, sillä tenttejä ei liiemmin järjestetä kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen. Ja onhan tämä ymmärrettävää, perinteinen tenttitilaisuus kun edellyttää salien varaamista, sekä henkilökunnan resursseja tenttivalvojien muodossa. Tilannetta ei yhtään helpota se, että opiskelijoilla on tapana ilmoittautua tentteihin, mutta jättää saapumatta paikalle. Nykyisellään ei ole siis kysymys pelkästään kallisarvoisten sali- ja henkilökuntaresurssien ylikäytöstä vaan niiden hukkaan heittämisestä. Lisäksi on muistettava, että käytännön seikat asettavat omat rajoituksensa sähköiselle tenttimuodolle. Toistaiseksi tenttiakvaarioon ei näet saa viedä mukanaan mitään, eikä sieltä saa poistua kesken tentin. Tällöin sen vastapuoleksi, että tenttejä voidaan tehdä ilman, että henkilöresursseja kuluu valvomiseen, asettuu se tosiasia, ettei sähköisiin tentteihin voi viedä eväitä tai pitää vessataukoja. Korostettakoon, että tenttiakvaarioon liittyvät säännöt eivät ole tiedekunnan asettamia. Positiivisena seikkana tulee vielä mainita, että niin opiskelijoiden, tiedekunnan kuin yliopistonkin tahtotila on saada sähköinen tenttiminen käyttöön mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman laajasti. Uskon siis, että tämäkin kivi saadaan pois opiskelijoiden opinpolulta lähiaikoina, kun siihen nyt puututaan aktiivisesti.
Many have probably heard stories about Nordic weeks. Most likely party stories. Some people might think that this is constant party for five days and no more than that. But why and how did this phenomenon begin?
Nordic weeks started in the beginning of the 19th century, or almost 200 years ago, with sporadic meetings between Danish and Swedish law students. It was then in 1856 that King Oscar I of Sweden uttered the famous words at a students’ ball in Sweden that “herinafter war between Scandinavian brothers would be impossible” when speaking of the student meeting in Uppsala. Norway had at the time also began taking part in what was now becoming a co-operation.
This phrase of the king was quite relevant at the time, since the Danes and Swedes had fought many bloody wars between each other, the last one in 1814 as a part of the Napoleonic Wars. Nordic cooperation and student exchange among law students has been built on the value of collaboration among the Nordic countries, with the aim to ensure peace and prosperity for the future as well as create friendship among students across boundaries. This goal has among other factors, has made the Nordic countries one of the most peaceful and prosperous regions on the world.
Over time, student associations of Finland joined, and finally the first half of the last century, Orator, the student association of the University of Iceland, began participating.
For nearly a century there has been a strong cooperation among lawyers in the Nordic countries, and it has been very successful in forming long-lasting and quality legislation. One could almost say that there is now one legal system in the Nordic countries, or at least collaboration among legal professionals has resulted in legislation that is quite similar across countries.
Why all this partying?
In conversation with my friend from Norway a while ago, there was an interesting question posed: Would friendship among Nordic law students be the same if there were only lectures in the Nordic weeks? Are we Nordics not just so shy that we might need a little inspiration, before we truly get to know each other? Whether this is true or not, I will not say. But what I can say is that the social aspect is, at least in my opinion, the most important factor in the Nordic co-operation. During these weeks, I have met some of my best friends. The friendship that developed among the people is the driving force in the Nordic co-operation and provides channels for constructive collaboration among the lawyers of the future. Often it may be easier to work with friends than acquaintances or a “colleague”.
Perhaps the reason why people have mostly heard stories of partying, is that stories of interesting conversations on legal subjects or even life itself, tend to not make as exciting story material! Nordic weeks are and should always be for everyone, whether you are a social butterfly or more laid back.
Why should I go to the Nordic week?
According to an article I read recently, the average person at the University age, spends 40 minutes or more on Facebook every day. If we suppose that we are in school around 24 weeks a year, and study law at least five years, it means that we spend over 23 days of our studies on Facebook (probably twice that for many). If we have all this time for Facebook, I think we should have five days of our time as law students for a Nordic week.
And you will not just meet wonderful people. On top of friendships that I have made, I have also learned many interesting legal issues. I have experienced different cultures have still so much in common. I have seen new cities as well as spectacular and diverse nature. I have tasted all kinds of food and dishes that I could not imagine that I would ever taste. I have met legal professionals that have done landmark things in their field of law. I have even learned to dance properly!
I believe that I have gained a lot more from just one of the many Nordic weeks I have attended, than I will ever gain from Facebook.
Rakkaan ainejärjestömme kerhotilan ympärillä velloo mielipiteiden mylly: toisen mielestä Kirkkotie on ehdottomasti säilytettävä Lexin omistuksessa, kun taas toisen mielestä olisi aika suunnata katse tulevaisuuteen ja kartoittaa uusien tilojen tuomia tuulahduksia. Mutta onko vanhassa vara sittenkin parempi?
Kirkkotiehen liittyy paljon tarinoita ja huhuja – onpa jokunen romanssikin saanut täältä alkunsa!
Kirkkotien soveltuvuus käyttötarkoitukseemme
Lexissä on vietetty lukuisat tapahtumat Kirkkotiellä, on ollut sitsejä, vuosijuhlien jatkoja, Ius Primus Novia ja niin edelleen. Eeppiset bileet ovat synnyttäneet lumipalloefektin: isoimmissa tapahtumissa tupa on hyvinkin täynnä, koska kaikki Turun ja erityisesti muiden paikkakuntien opiskelijat haluavat tuntea aidon Kirkkotien hengen, josta ovat uneksineet vain villeimmissä unissaan. Tila ei ole ikävä kyllä mikään musta aukko, joka imee sisäänsä joka ikisen bilehirmun, vaan siinä on seinät ja katto rajana. Ihannetilanne kannaltamme tietenkin olisi, jos saisimme laajennettua tilaa, eikä tarvitsisi käännyttää juhlakansaa ovelta. Ehkä rakennamme valtavan maanalaisen kellarin tai valtaamme Siwan.
Pysyäksemme realistisina haluan silti muistuttaa, ettei meillä ole kuin muutama Kirkkotien rajoja koetteleva tapahtuma, vaan pääosin kiinteistö palvelee käyttötarkoitustamme. Lisätilalle keksittäisiin kuitenkin varmasti käyttötarkoituksia kuten sauna ja tupakkakoppi. Ja isompi narikka.
Sijainti
Toimivan kerhotilan yksi tärkeimmistä kriteereistä on sijainti, eikä tiloja kannata katsoa montaa kilometriä lexiläisten tukikohtia kauempaa. Sijainniltaan Kirkkotie on meille loistavalla paikalla. Toimisto ja Calonia ovat lähellä, sekä moni oikkari asuu aivan kivenheiton päässä. Vastaavalla sijainnilla ei ole tiloja loputtomiin, ja mitä lähempää keskustaa katsomme tiloja, sitä kalliimmiksi ne käyvät. Eräästäkin mahtavalla paikalla sijainneesta kiinteistöstä, jota kävimme pari viikkoa sitten katsomassa, pyydettiin yllätykseksemme absurdin korkeaa hintaa – no way, rakastamme Kirkkotietä sittenkin tarpeeksi.
Remontit
Talousvastaavan riemuksi todettakoon, että isompi remontti on ajankohtainen Kirkkotiellä muutaman vuoden päästä. Remonttitarpeita mietittäessä on fiksua ajatella asioita pitkällä tähtäimellä, jotta Lexin talous pysyy linjakkaalla mallillaan. Ei kannatta remontoida vanhoja tiloja yksilölliseen käyttötarpeeseemme, jos harkinnassa on uuden, saunallisen, merinäköalallisen ja kaikinpuolin paremman tilan hankinta, mitä sitäkin todennäköisesti täytyy heti alkuun muokata jäsenistön tarpeita vastaavaksi.
Summa summarum
Kysymykseen Kirkkotien tulevaisuudesta ei ole oikeaa vastausta, eikä uusia tiloja tule hankkia hätiköiden, vaan vain jos uusi tila todellakin vastaa ja soveltuu paremmin käyttötarpeeseemme. Edellinen ja nykyinen Lexin hallitus on maltillisesti käynyt katsomassa potentiaalisia uusia tiloja, mutta ehdotusta jäsenistölle uudesta tilasta ei ole voitu vielä tuoda, koska katsomamme tilat eivät ole vastanneet tarpeitamme. Mikäli sopiva tila löytyy, on kysymys Lexin kannalta niin iso, että jäsenistö pääsee vaikuttamaan suorasti päätöksentekoon.
Yksi asia on kuitenkin varmaa: Kirkkotien 45 vuoteen 1970-luvulta lähtien mahtuu paljon unohtumattomia ja ehkä jopa enemmän unohdettuja muistoja, jotka muodostavat Kirkkotien verrattoman mytologisen maineen, eikä sitä voi uudella tilalla korvata. Moni on kokenut Kirkkotiellä kaikenlaista jännittävää ja kokee nostalgiseksi sinne palaamisen vielä valmistumisen jälkeenkin muistelemaan kuinka hauskaa omissa toogissa oikeastaan olikaan.
Toogat ovat tapahtuma, jota jo työelämässä olevat vanhat lexiläiset edelleen muistelevat kahvitauoillaan.
Lex ry tarjoaa jäsenilleen monenlaisia aktiviteetteja erilaisista liikuntakokeiluista ja excursioista aina niihin perinteisiin illanviettoihin joko Kirkkotiellä tai muualla Turun yöelämässä. Melko tuoreena produktiona lexiläisten opiskelija-arkea on tullut viihdyttämään myös Lex Spex, joka tänä keväänä tuottaa jo neljännen spexinsä.
Lex Spex 2015 nähdään tänä vuonna kaupungin muiden speksien tapaan heti alkukeväästä. Uutena teatterinamme toimii Köysiteatteri ja Helsingin kiertueella Gloria, jossa sisarainejärjestömme Pykälä on ennättänyt jo useaan kertaan esittämään oman spexinsä. Katsojasta saattaa helposti tuntua, että koko produktion pyörittäminen onnistuu helposti ja vaivattomasti, kun esitykset ovat reilussa viikossa ohi. Totuus on kuitenkin toinen, sillä produktion suunnittelu ja toteutus alkoi jo viime keväänä heti vastaavien nimityksistä. Matka on ollut pitkä ja stressaava, mutta koen silti olevani onnekas, kun olen tuottajana saanut nähdä produktiomme koko kehityksen.
Viime keväänä heti ohjaajan, käsikirjoitusvastaavan ja tuottajan nimitysten jälkeen alkoi käsikirjoituksen aiheen suunnittelu ja raamien kirjoittaminen. Kesän aikana vastaavien tiimi kasvoi tanssi- ja bändivastaavilla ja aloimme yhdessä suunnitella tulevan syksy ohjelmistoa sekä spexin markkinointia lexiläisille. Samaan aikaan, kun muut vastaavat alkoivat kerätä osallistujia ja harjoitella Kirkkotiellä, Sport Sirkassa sekä bändin uudella treenikämpällä, keskittyi tuotantopuoli käytännön järjestelyihin, kuten teatterineuvotteluihin. Pian vastaavien tiimimme kasvoi jälleen, kun saimme mukaamme markkinointivastaavan, lavastusvastaavan sekä puvustus- ja maskeerausvastaavat.
Syksyn jäädessä taakse ja talven kylmien räntäsateiden tehdessä tuloaan oli käsikirjoitus viimein saatu valmiiksi. Seuraava askel oli löytää rooleihin sopivat näyttelijät ja työstää spexiin tulevia lauluja, jotta tanssijat ja bändi saisivat mahdollisimman paljon harjoitteluaikaa. Ennen joululomille lähtöä päätimme kuitenkin järjestää vallanvaihtositsit yhdessä kaikkien innokkaiden spexaajien kanssa juhlistaaksemme tulevaa spexkevättä.
On varsin selvää, ettei Lex Spex olisi mitään ilman lahjakkaita tekijöitään. Vaikka minulla ja muilla vastaavilla on ollut suuri vastuu järjestelykysymyksissä, en ole missään vaiheessa huomannut olevani yksin tehtävien kanssa. Produktiomme on syntynyt yhteistyön tuloksena ja autamme toisiamme aina kaikin mahdollisin keinoin. Kenenkään spexille antama panos ei ole ollut turha, vaan apua tarvitaan ja annetaan aina lipunmyynnistä ja markkinoinnista koreografioiden suunnitteluun, lavastusten rakentamiseen ja pukujen suunnitteluun saakka.
Koko mennyt vuosi on pian huipentumassa upeisiin esityksiin. Varsinaisen taiteellisen luovuuden lisäksi uskon, että välillemme syntynyt luottamus sekä aito hauskanpito näkyvät myös katsomon puolelle. Olen lisäksi varma, ettei tämä todellakaan jää viimeiseksi spexikseni, sillä näiden ihmisten kanssa on aina hauskaa ja hymy herkässä. Spex –henki tarkoittaa lexiläistä yhteisöllisyyttä, improvisaation lahjaa sekä riemukasta meininkiä.
Spexistä löytyy osaajia joka lähtöön. Yksi prokkiksen parhaista puolista on mieletön yhteishenki joka sen aikana syntyy!
Anu Pullinen
Tuottaja, Lex Spex 2015
Tuottajatauti
= Tuottajataudiksi kutsutaan tuottajilla yleistä ongelmaa sekoittaa päivämääriä ja viikonpäiviä. Jos tuottaja kertoo jotakin tapahtuvan 14. pvä lauantaina, hän todennäköisesti tarkoitti esim. perjantaita 12. pvä.
(lähde: http://www.teekkarispeksi.fi/)
Istahdan alas toimiston sohvalle kahvikupponen kädessä ja vilkaisen Lexin tapahtumakalenteria. Nyt eletään jo helmikuun puoliväliä ja kohta keväänkin kuukaudet tekevät tuloaan.
Viime viikolla lexiläiset pääsivät Kuukauden liikunnan merkeissä tutustumaan Sha’bam -tanssituntiin. Energisen tanssitunnin vauhdittamana sai varmasti revitellä tanssiliikkeitään kunnolla ja tanssitreenistä sai hyvän startin viikolle. Tarkoituksena on sisällyttää jatkossakin tapahtumakalenteriin monipuolisesti uusia lajikokeiluja ja excuja.
Ystissitseillä lexiläisten kaverit ainejärjestömme ulkopuolelta pääsivät kokemaan, mitä on aito Kirkkotien sitsitunnelma!
Laulutahti sitseillä oli kova, mutta tästä huolimatta muutamat ennättivät maistella keittiön herkullisia aikaansaannoksiakin!
Loppuviikosta päästiin tämän vuoden osalta ensimmäistä kertaa sitsaamaan Kirkkotiellä ja tutustumaan myös uusiin ihmisiin Ystissitsien merkeissä. Jokainen lexiläinen sai tuoda mukanaan ei-lexiläisen avecin ja illan aikana ystävyysteema näkyikin vahvasti. Herkullisten ruokien äärellä päästiin avaamaan ääntä railakoiden laulujen parissa sekä tutustuttamaan lexiläisten ystäviä Kirkkotien meininkiin. Sitseiltä suuntasimme tämän vuoden Lex Spexin promobileisiin, jossa Spexin mahtava bändi esiintyi. Spexin ensi-ilta lähestyykin jo kovaa vauhtia.
Spexin Promobileissä oli tunnelma korkealla bändin aloitellessa keikkaansa.
Ystävänpäivänä lexiläisten yhdeksänjoukkueinen edustus suuntasi kohti Tamperetta ja Akateemisen Kyykän MM-kilpailuja. Lexiläiset edustivat niin yleisessä kuin naistensarjassakin. Päivän aikana oteltiin eri ainejärjestöjen joukkueita vastaan, nautittiin ulkoilmasta ja tutustuttiin teekkareiden kampusalueeseen sekä uusin ihmisiin ympäri Suomea. Pitkänkään päivän jälkeen ei väsymyksen merkkejä lexiläisissä havaittu ja tanssilattialla jalka vipelsi aina aamuyön tunteihin asti, kunnes bussi suuntasi takaisin Turkuun. Vaikka Akateemisen Kyykän MM-titteli ei tänä vuonna tullut Lexille, oli kaikista hauskaa opetella ja harjoitella kyykkäpeliä ja osallistua poikkitieteelliseen tapahtumaan.
Lexin joukkueet osallistuivat Kyykkään tyylillä!
LexCurlingia, vuosijuhlia ja muita kevään tapahtumia odotellen,
Jasmine Jansson
Tapahtumavastaava
Lexin hallitus edusti omalla joukkueellaan Kyykän MM-kisoissa.
Sunnuntaina kello 22.50, Joona väkertää teille illalliskortteja vieressäni Photoshopilla samalla kun minä kirjoitan tätä tekstiä ja kommentoin välillä miltä kortin asettelu näyttää. Samalla pohdimme yhdessä mitä haluamme tällä tekstillämme vuosijuhlamarsalkan elämästä teille jakaa. Tätä menoa missaamme Superbowlit Kirkkotiellä, mutta hätä ei ole sen näköinen, sillä yhdessä työskentely musiikkia kuunnellen ei sekään ole hassumpi tapa viettää sunnuntai-iltaa. Sitä paitsi olemme jo illan aikana yhdessä tehneet haalarimerkin, vuosijuhlajulisteen ja pohtineet kutsuvierasasioita, ja olleet samalla yhteydessä viskaaleihin sekä sillisvastaaviin, joten paljon on saatu aikaiseksi. Asiat rullaavat hyvään tahtiin eteenpäin ja mitä enemmän saamme asioita järjestetyksi, sitä enemmän odotamme vuosijuhlia. Jännitys on jo kova!
Yhteistyö, kompromissit ja työnjako ovat asioita joiden kanssa marsalkkaparin on oltava sinut. Tehtävää on nimittäin paljon, ehdottomasti enemmän kuin alun perin olisi kuvitellut, ja aikaa vietetään päivittäin yhdessä suunnitellen ja ajoittain stressaten. On kuitenkin mahtavaa, että pääsemme vaikuttamaan Lexin suurimpien juhlien jokaiseen yksityiskohtaan haluamallamme tavalla ja uskomme meidän kädenjälkemme todella näkyvän 54. vuosijuhlissa. Toisaalta vuosijuhlat järjestetään perinteikkäästi aina viimeisimmistä vuosista mallia ottaen, tutulla kaavalla. Tämä helpottaa useita käytännön asioita juhlien järjestelyissä, eikä juhlien järjestäminen tunnu mitenkään ylivoimaiselta. Silti luovuutta on mahdollisuus käyttää useissa merkittävissäkin asioissa.
Jo alusta saakka on ollut selvää, että kaikkea mahdollista muutosta on pohdittava ensinnäkin itse vuosijuhlien imagon kuten myös jäsenistön mielipiteen kautta. Vuosijuhlamme ovat olleet jo vuosikymmeniä suhteellisen konservatiiviset verrattuina muiden ainejärjestöjen vuosijuhliin, joten pyrimme säilyttämään tämän monivuotisen perinteen, jotta vanhatkin konkarit viihtyisivät.
Kaikkia on kuitenkin aina mahdotonta samanaikaisesti miellyttää ja juhlien lähestyessä olemme valmistautuneita myös kritiikkiin, mieluiten rakentavaan sellaiseen. Sitä on nimittäin viimeisinä vuosina annettu runsaasti, ja olemme saaneet entisiltä marsalkoilta erittäin hyödyllisiä vinkkejä tämän vuoden juhlien järjestämiseen. Annamme tehtävälle todellakin kaikkemme ja pyrimme järjestämään vieraillemme parhaat mahdolliset juhlat. Jos onni on puolellamme, niin asiat kulkevat suunnitellusti radallaan ja juhlat onnistuvat sekä tunnelmaltaan, että käytännön asioiltaan. Toivomme hartaasti teidän viihtyvän Lex ry:n 54. vuosijuhlissa!
Marsalkkuuteen on jo nyt sisältynyt paljon hauskaa, muun muassa kauppakorkean vuosijuhlat ja silliaamiainen, joihin pääsimme osallistumaan. Mukavaa oli myös catering-maistelu, jossa pääsimme syömään kolmen ruokalajin ruoat, jotka olivat laadultaan huippua ja ennen kaikkea meille ilmaista! Ruoka oli niin hyvää, että allekirjoittanut monivuotinen kasvissyöjä pääsi ainakin yhden aterian ajaksi lihan makuun prässätyn karitsan myötä. Myös tehtäviemme parissa puuhailusta ja myöhäisistä illoista toimistolla on jäänyt vain positiivisia muistikuvia tähän mennessä. Paras on kuitenkin vasta edessä!
Toivottavasti olemme onnistuneet tällä tekstillämme hieman valaisemaan, mitä vuosijuhlamarsalkan toimenkuvaan kuuluu ja samalla nostattamaan entistä enemmän vuosijuhlajännityksen tasoa! Lipunmyynti on nurkan takana, joten vielä on mahdollisuus osallistua Lexin parhaimpiin juhliin.
Talousvastaavan tehtävään Lexissä sisältyy monia eri osa-alueita. Välillä arki koostuu loputtomien numerosarjojen ja excel -taulukoiden selailusta. Toisinaan taas saa olla muistuttelemessa muita kuittilomakkeista ja tilityksistä. Aina ei ole palkitsevaa olla se henkilö, jolle lankeaa vastuu loppukädessä uusia ideoita täynnä olevia päiden lannistamisesta toteamalla, että myös budjetti pitäisi ottaa huomioon.
Talousvastaavan asemassa saa kuitenkin myös vaikuttaa asioihin, joista harvemmin kenellekään tulee paha mieli. Näitä asioita ovat erityisesti jäsenedut. Kukapa ei innostuisi huomatessaan, että näyttämällä ylvästä bolognanpunaista jäsentarraa voi saada esimerkiksi mieluisen huivin tai hampurilaisaterian hinnasta monta prosenttiyksikköä pois.
Jäseneduistamme voi saada lisää tietoa yhdistyksemme internet -sivuilta Jäsenedut -osiosta. Tällä hetkellä edut painottuvat vahvasti ravintola- ja yöelämään mutta tarkoituksena olisi jatkossa laajentaa jäsenetuja uusille osa-alueille. Yhdessä taloustoimikunnan kanssa pohdimme tiiviisti, mitkä olisivat sellaisia jäsenetuja, joista lexiläiset hyötyisivät. Muutamia hyviä ideoita on jo tullut ja näitä lähdemme kevään myötä toteuttamaan. Toiveenani olisi kuitenkin, että voisimme paremmin hyödyntää teitä, arvon jäseniämme. Mikäli teillä on siis ideoita, niin kehotan teitä tuomaan niitä rohkeasti esiin. Tapoja on tietenkin monia mutta esimerkiksi hihasta nappaaminen Calonialla tai osallistuminen kaksi kertaa vuodessa järjestettävään taloustoimikunnan avoimeen kokoukseen toimii mainiosti. Mikäli näppejä polttelee jo tätä tekstiä lukiessa, niin myös lähettämällä viestiä osoitteeseen taloustoimikunta@lex.fi, pystyy saamaan meihin yhteyden. Yhdessä pystymmekin haalimaan kasaan entistä enemmän etuja, joista on konkreettista hyötyä lexiläisen arkielämään.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että Lexin jäsentarra ei ole ainoa tapa saada alennusta kaupungilla pyöriessään. Opiskelija-alennuksia on koottu kattavasti esimerkiksi sivulle www.myfrank.fi. Suosittelenkin, että jokainen joka on kiinnostunut loistodiilien bongauksesta tai penninvenytyksestä yleisestikin tutustuu Lexin Jäsenedut -osion lisäksi kyseiseen sivustoon. Alennusta voi myfrank -sivuston kautta saada muun muassa Finnkinon leffalipuista, Zalandon kengistä ja vaatteista sekä Fitnesstukun tuotteista.
Päätös hakea hallituksen jäseneksi oli kohdallani spontaani. Olin jo jonkin aikaa tosin pompotellut päässäni erilaisia pestejä, joiden kautta voisin antaa oman panokseni yhdistyksemme toiminnalle. Vuosien mittaan olen kuitenkin todennut olevani ”kaikki tai ei mitään” -tyylinen ihminen, eikä näin jälkikäteen ja aiempaa aktiivisuuttani muilla sektoreilla pohtiessani ole enää lainkaan yllättävää, että päädyin omistamaan vuoteni näin kertakaikkisella tavalla yhdistyksellemme.
Luulen etten ole ainoa, joka voi todeta kokeneensa jossain opintojensa vaiheessa Lexin junan viilettäneen harmillisesti ohitse. Kolmannen vuoden opiskelijana tuntui siltä, ettei enää ole mahdollisuutta tai pokkaa lähteä täysillä mukaan. Olisiko nyt aika keskittyä täysillä opintoihin tai hakeutua työelämään? Tämä ei kuitenkaan tuntunut vielä oikealta ratkaisulta ja kaipasin intohimoista aktiivisuutta yhdistyksessä, jonka toiminnan koin äärimmäisen tärkeäksi.
Jäsenistömme on suuri ja aloittaminen oikeustieteellisessä on varmasti monelle suuri elämänmuutos. Ensimmäiset vuodet voivat hyvinkin mennä omaan uuteen elämään totutteluun tuntemattomassa kaupungissa ja ihmisiä ympärille haaliessa. Arvostan yhdistyksessämme nimenomaan sitä, että tilaisuuksia lähteä mukaan toimintaan ja tutustua uusiin ihmisiin tulee aina vain uudelleen ja uudelleen. Tämä voi olla tapahtumiin osallistumista ja Calonian kahvilassa ajan tappamista tai monia erilaisia ja erisuuruisia pestejä ja toimia, joiden hakuja aukeaa pitkin vuotta. Kaikki mitä vaaditaan, on rohkeasti itsensä likoon laittaminen. Luottamustehtävän saaminen ja yhteisten asioiden menestyksekkäästi hoitaminen on toki palkitsevimpia asioita joita tiedän, mutta myös pelkkä hakeminen voi antaa voimaantumisen tunteen, jota harvoin varsinkaan meidän tiedekunnassamme saa.
Joskus tarvitaan pientä tönäisyä eteenpäin oikeilta tahoilta. En pidä tätä millään tapaa huolestuttavana vaan päinvastoin ymmärrän täysin sen, että näin isossa ainejärjestössä pestiin hakeminen vaatii rohkeutta ja joskus myös tsemppausta. Toivon kuitenkin, että pystyisimme myös tällä hallituskokoonpanollamme luomaan ilmapiiriä, jossa jokainen kokee olevansa tervetullut toimintaan riippumatta siitä, ketä tuntee tai kuinka pitkälle opinnot ovat ehtineet.
Uusi hallitus alkoi valmistautua vuoteensa heti lokakuun sääntiksen jälkeen.
Miksi hain pääköksi? On kiehtovaa päästä seuraamaan yhdistyksemme arkea sen jokaiselta puolelta, luoda lämminhenkinen ja rauhallinen kohtaamispaikka lexiläisille ja tukea muiden aktiivien toimintaa. Voin aidosti todeta, että jokainen on lämpimästi tervetullut toimistolle. Lähden mielelläni keskusteluun kanssasi, mutta aivan yhtä hyvin voit tulla toimistolle yksin lukemaan Seiskaa tai kaveriporukassa selaamaan kuvagalleriaa. Toivon myös, että hallitustoverini ja muut aktiivit näkyisivät toimiston arjessa muutoinkin kuin tietokoneen ääressä töitä tehden. En varmasti ole ainut, jolla on toimistolle ja sen ilmapiirille annettavaa ja joka siihen voi toiminnallaan vaikuttaa.
Haluaisin kovasti, että pystyisimme osaltamme jollain tapaa luomaan hallitusvuodesta entistä enemmän sellaisen, joka ei tekisi tasapainoilusta muun elämän ja Lexin välillä niin haastavaa. On erittäin ymmärrettävää, ettei täysipäiväinen sitoutuminen houkuta jokaista enkä tiedä onko sellainen myöskään tarkoituksenmukaista. Kuulemani mukaan tämän tyyppinen sitoutuminen on myös muissa ainejärjestöissä harvinaisempaa. Olen iloinen, että ainakin tässä vaiheessa vaikuttaisi siltä, että jokaisella meistä on myös paljon muita asioita elämässään. Se ei tarkoita eikä saisikaan tarkoittaa, ettei hallituspesti olisi jokaiselle sydämen asia ja prioriteetti.
Aloitus vuoteen on ollut jännittävä. Hallituspuuhat alkoivat yllättävällä vauhdilla jo syksyn puolella. Kävimme budjettineuvotteluita ja suunnittelimme tulevaa vuotta. Suuressa asemassa oli myös yhteishengen luominen uudelle porukalle. Tämä on tärkeää, jotta voimme hoitaa menestyksekkäästi yhteisiä asioitamme ja luoda juuri tässä tekstissä painottamaani avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Toimiston avajaisia vietettiin 13.1 ja ensimmäinen viikko on ollut hämmentävä, hieman hektinen ja todella innostava. On toki suuri elämänmuutos henkilökohtaisesti siirtyä näin sitovasti ja kokopäiväisesti toimistollemme. Olen kuitenkin yhä enenevissä määrin onnellinen ja innoissani tulevan vuoden arjesta ja haasteita. Jo päätös hakea oli yksi parhaimmista, joita olen tehnyt. Voinkin lopuksi yhtyä kliseeseen, että mukavuusalueen ulkopuolelle hyppäämisestä, oli se sitten järjestötoimintaa tai jotain aivan muuta, seuraavat ne parhaat asiat elämässä.
En ole koskaan ollut pohjimmiltani kovinkaan suuri ”Lex-fanaatikko”. Jos joku olisi sanonut fuksisyksynä maailmanparannusvaihetta läpikäyvälle itselleni istuvani Lexin hallituksessa tulevaisuudessani, olisin protestoinut vahvasti. Vielä syksyllä 2013 emmin pitkään hakemista tiedotusvastaavaksi, mutta lievästä painostuksesta sekä omasta uteliaisuudestani johtuen kirjoitin nimeni Kähmintälistaan.
Rehellisesti, tätä en ole hetkeäkään katunut.
Toki vuoteen on mahtunut paljon hajoamisia ja turhautumisen tunteita, mutta päällimmäisiksi muistoiksi ovat jääneet mahtavat hetket, uudet ystävät ja ennen kaikkea opettavaiset kaksitoista kuukautta.
Voisin kirjoittaa kuluneesta vuodesta varmasti kirjakauppojen ale-laatikoihin hyvinkin nopeasti päätyvän 300-sivuisen bestsellerin. Teidän onneksenne tätä en kuitenkaan tee, vaan uuden vuoden hengessä nostan esiin muutaman omaan aivokuoreen syöpyneen aiheen kuluneelta vuodelta.
Organisaatiouudistus on ollut sana ja aihe, joka on pyörinyt Lexin keskustelufoorumeilla koko oman opiskeluaikani. Eräs aikamme suuri ajattelija, lexiläinen, tosin totesi osuvasti, ettei enää tulisi puhua organisaatiouudistuksesta vaan puhtaasti Lexin organisaatiosta. Omasta puolestani en lähdekään enää vertailemaan vanhaa organisaatiota uuteen taikka analysoimaan itse uudistusta. Se on kiistämättä ollut tarpeellinen ja vienyt yhdistystämme eteenpäin. Vuoden pääkallopaikalla istuneena organisaatiosta on jäänyt kuitenkin muutama asia kaihertamaan mieltäni.
Lexin hallitus on edelleen puhtaasti työhallitus ja vastuuta tulisi valuttaa enemmän alaspäin. Esimerkiksi sisarainejärjestömme Pykälän toimintaa vuoden seuranneena tuntuu aidosti, että siellä on mukana isompi joukko tekijöitä. Lexissä toimintaa pyörittää edelleen pääsääntöisesti hallitus ja toimihenkilöt. Jonkinlaisilla aktivoimistoimenpiteillä saisi varmasti ihmisiä vielä paremmin mukaan hakemaan avoimiin pesteihin ja luovutettua vastuuta myös jäsenistön suuntaan.
“Avoimet tehtävät ovat aidosti hienoja tehtäviä ja tapoja antaa panostaan yhdistykselle. Niissä pääsee oppimaan asioita, joita ei vain lukusalissa opi.”
Vuoden aikana olemme törmänneet myös tilanteisiin, ettei avoimiin pesteihin ole viimeiseen iltaan mennessä yhtään hakijaa. Toki näihin olemme aina saaneet motivoituneet ja työnsä loistavasti hoitaneet hakijat pienillä kannustamistoimilla, mutta en tiedä onko tämä kuitenkaan se ideaalitilanne. Avoimet tehtävät ovat aidosti hienoja tehtäviä ja tapoja antaa panostaan yhdistykselle. Niissä pääsee oppimaan asioita, joita ei vain lukusalissa opi.
En halua missään nimessä kuitenkaan maalata piruja seinille organisaation osalta. Edellä kuvaamani tilanne ei todella koske kaikkia tehtäviä, vaan moniin pesteihin, kuten yrityssuhdevastaaviksi ja oikeusaputoimikunnan jäseniksi, olemme saaneet ennätysmäärän hakemuksia ja hyvä näin. Useammalla sektorillakin on ollut runsaasti aktiiveja ja esimerkiksi omassa toimikunnassani hommat ovat loppuneet välillä keskenkin, sillä halukkaita tekijöitä on ollut niin paljon. Tapahtumasektori toimii tässä myös loistavana esimerkkinä, sillä monille tapahtumille on saatu oma itsenäinen järjestäjäporukka, jolloin tapahtumavastaavalle on jäänyt tapahtumapaletin koordinointi. Juuri näinhän sen tulisikin mennä.
Myös vanhempien opiskelijoiden aktivointi on asia, josta voisin kirjoittaa kokonaan oman tekstin. Yhdistyksemme organisaatio hakee varmasti vielä muotoaan, eikä se ole ollutkaan voimassa kuin vasta kaksi vuotta. Uskon, että tulevaisuuden toimijat saavat varmasti hiottua organisaation lopulliseen kukoistukseensa.
Toinen blogiriman ylittävä aihe, jossa aktivoiduin vasta jälkijunassa, mutta josta en vieläkään aio olla hiljaa on se palautevyöry ja suoranainen kohu, jonka Lexin osallistuminen Turku Prideen aiheutti. En vielä itsekään tiedä osallistuiko Lex yhdistyksenä Pridelle, mutta oman tulkintani mukaan osallistui.
Rehellisesti sanottuna osallistuminen Pridelle epäilytti itseänikin suuresti, ei toki ko. aiheen vuoksi vaan saman asian kanssa muilla foorumeilla työskennelleenä tiesin, että teema aiheuttaa tunteita ja palauteboxi alkaa varmasti soida.
Ja niinhän palauteboxi soi.
Jälkeenpäin ajateltuna päätös osallistumisesta oli kuitenkin ylivoimaisesti parhaita, joita hallitus teki. Viimeistään osallistumisesta seurannut ”kohu” osoitti, että sinne oli mentävä. Aihetta on käsitelty jo niin paljon monessa eri kanavassa, etten aio siihen syvemmin tässä enää pureutua, mutta käyn nopeasti muutaman itselleni mieleen jääneen kohdan läpi.
Ensinnäkin Pride oli hieno osoitus yhdistyksemme aktiivisuudesta. Ajatus Prideen lähdöstä tuli jäsenaloitteen kautta, jonka oli allekirjoittanut useampi kymmenen lexiläistä. Jäsenaloitteen pohjalta hallitus teki lopulta päätöksen osallistumisesta, joten voiko loistavampaa esimerkkiä enää antaa yhdistyksessämme vaikuttamisesta. Hienoa oli myös, miten ihmiset uskalsivat ottaa osaa keskusteluun noppapöydän lisäksi myös täysin julkisilla foorumeilla. Tämäkin osoitti jälleen yhdistyksessämme vallitsevan sallivan ilmapiirin. Kyllä, mielipiteitä saa esittää ja ne ovat aidosti enemmän kuin tervetulleita. Vain puhumalla yhdistystämme voi viedä eteenpäin ja vaikuttaa myös päätöksentekoon.
Omana itsenäni haluan tarttua Priden yhteydessä vielä yhteen argumenttiin. Useampi palautteenantaja korosti, ettei Lex saisi ottaa kantaa Priden kaltaisiin aiheisiin.
Omaan maailmankuvaani tämä ajatus ei vieläkään täysin istu, vaikka pyrin ymmärtämään tämänkin puolen kolikosta.
Lex ei saisi siis ottaa kantaa ihmisten yhdenvertaisuuteen, joka on kuitenkin Priden perimmäinen viesti. Vertaukset kannanottoihin ydinvoimasta taikka lapsilisien suuruudesta ovat osittain vääriä, sillä jälkimmäiset ovat puhtaasti poliittisia kysymyksiä. Kuinka moni aidosti nostaisi metelin, jos Lex ottaisi kantaa esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon taikka etnisten vähemmistöjen kohteluun.
Yhdenvertaisuus ei ole mielipideasia.
Lakimiesliiton kannanotto osittain samaan aiheeseen ja alamme asiantuntijoiden julkiset nostot vähemmistöjen asemasta ovat myös osoituksia muuttuvasta ilmapiiristä. Lexin ottama askel Priden yhteydessä oli iso, mutta se oli mielestäni ehdottoman hyvä.
Viimeisenä aiheena ja varmasti ikuisena kehityskohteena haluan nostaa vielä yhdistyksemme viestinnän ja avoimuuden. Avoimuus on ehkä aikamme taikasana yhteiskunnan jokaisella sektorilla. Sen merkitystä en halua kuitenkaan missään tapauksessa väheksyä myöskään Lexin kohdalla. Yhdistyksemme on suuri ja esimerkiksi aktiiveista muodostuu helposti oma pieni sisäpiirinsä. Olemme koittaneet tänä vuonna tiedottaa selvästi päätöksistämme ja tuoda keskusteluja myös toimiston ulkopuolelle. Varsinkin tiedotusvastaavana näen kuitenkin tässä edelleen paljon kehitettävää. Monia asioita tulisi tuoda paremmin jäsenistön tietoon ja esimerkiksi viestiä vielä näkyvämmin mitä hallitus todellisuudessa tekee. Myös syksyllä toteutetussa jäsenkyselyssä tuli muutama osittain huolestuttavakin kohta esille yhdistyksemme saavutettavuudesta. En epäile hetkeäkään, ettei uusi hallitus ottaisi tässä jälleen askelia eteenpäin ja esimerkiksi uudistuvat yhdistyksemme nettisivut luovat mahdollisuuksia vaikka mihin – ainakin viestinnän saralla.
Olen itse lievästi sanottuna hieman jäävi arvioimaan onnistumisia tämän vuoden osalta ja jätänkin sen muiden tehtäväksi. Muutaman yksittäisen asian haluan nostaa tässä kuitenkin esille.
Ulkosuhdevastaavamme Sanna Koljonen on tehnyt järkyttävän hienoa työtä kv-viikkojen maineen nostatuksessa ja käytännössä kaikille viikoille on ollut enemmän lähtijöitä kuin Lexillä on paikkoja.
Sanna Mäkilä on taas avoimen viestinnän ja päämäärätietoisen toiminnan ansioista nostanut Ryhmä Lexin ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan näkyvälle paikalle Lexissä. Esimerkkejä voisin antaa toki lisää, mutta etenkin nämä molemmat ovat mielestäni loistavia osoituksia siitä, miten toiminnasta tiedottamalla ja selvästi kertomalla voi saada asiat kääntymään positiiviseen suuntaan hyvinkin nopeasti.
Kulunut vuosi on ollut itselleni täysin ainutlaatuinen ja Lex on ollut siinä isosti mukana. Yhdistyksemme onkin ehdottomasti ansainnut paikkansa sydämessäni.
Minulla on tapana tehdä itselleni merkittävistä asioista pieniä ”muistokansioita” ja tästä vuodesta niitä kertyi kolme (3) kappaletta. Kolme kappaletta fyysisiä kansioita, you know. Mielestäni se kertoo jo jotain menneistä kahdestatoista kuukaudesta.
Iso kiitos siis kaikille matkalla mukana olleille.
Kiitos lexiläiset,
kiitos sisarainejärjestöt, kiitos naapuritoimistojen väki ja ennen kaikkea infernaalinen kiitos hallitustovereilleni. Alkuvuodesta olitte minulle vain hallituksen jäseniä, nyt olette minulle ystäviä.
Menestystä vielä uusille toimijoille tulevaan vuoteen. Muistakaa käyttää ääntänne; sen takia meillä on hallitus.
Sami-Petteri Seppä
Lex ry:n tiedotusvastaava 2014
Ja mikäli jaksoit tänne asti, tässä vielä loistava hyvänfiiliksennostalgiabiisi.
Voisin kirjoittaa kuluneesta vuodesta varmasti kirjakauppojen ale-laatikoihin hyvinkin nopeasti päätyvän 300-sivuisen bestsellerin. Teidän onneksenne tätä en kuitenkaan tee, vaan uuden vuoden hengessä nostan esiin muutaman omaan aivokuoreen syöpyneen aiheen kuluneelta vuodelta.
LexBlogi 